Moni joutuu nyt luopumaan lemmikistään rahapulassa – Eläinsuojeluyhdistyksen haltuun päätyvien koirien määrä yli kaksinkertaistunut

Zeus-koira Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY-keskuksessa- LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  

Entistä useampi suomalainen joutuu nyt luopumaan lemmikistään taloudellisista syistä, kerrotaan SEY Suomen eläinsuojelusta. Moni ottaa yhdistykseen omatoimisesti yhteyttä ja toivoo, että yhdistys ottaisi lemmikin huolehtiakseen ja etsisi sille uuden kodin.

Yhdistyksen resurssit kuitenkin menevät kodittomien ja hylättyjen eläinten hoitoon ja kotiuttamiseen.

”Omistaja tietysti myös tuntee lemmikkinsä parhaiten ja tietää, millaiseen kotiin kyseinen yksilö voisi parhaiten sopia. Toki neuvomme ja joissakin yksittäistapauksissa voimme ehkä myös auttaa, mutta uuden kodin etsiminen on ensisijaisesti omistajan tehtävä”, toteaa SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntijatyön päällikkö Pihla Markkola.

Viranomaiset joutuvat aiempaa useammin ottamaan lemmikkieläimiä haltuun ihmisiltä, jotka eivät ole syystä tai toisesta huolehtineet niistä. Markkolan mukaan taustalla on usein nimenomaan taloudellisia syitä, mutta monesti myös esimerkiksi elämänhallinnan ongelmia tai kriisitilanteita.

”Positiivinen syy siihen, miksi eläimiä päätyy meille entistä enemmän, on se, että viranomaisvalvonta on tehostunut eli lemmikkejä saadaan entistä paremmin haettua pois paikoista, joissa niistä ei pidetä huolta.”

Muita syitä, joiden takia lemmikkieläimiä päätyy yhdistykselle, ovat esimerkiksi omistajan kuolema, vakava sairastuminen tai kodittomuus. Myös iäkkäiden ihmisten eläimiä päätyy yhdistykselle paljon, kun he eivät oman heikentyneen kuntonsa takia ole enää kyenneet huolehtimaan niistä.

Yhdistykselle päätyy ylivoimaisesti eniten kissoja, keskimäärin noin 3 000 vuodessa. Markkolan mukaan vain pieni osa kissoista on otettu haltuun viranomaispäätöksellä, ja kissojen hylkääminen on edelleen suuri ongelma Suomessa.

Suurin osa yhdistyksen vuosittain pelastamista kissoista on elänyt kodittomina populaatioissa. Kissapopulaatiolla tarkoitetaan villiintynyttä ja vapaasti elävää kissalaumaa. Populaatiot ovat saaneet alkunsa ihmisten luontoon hylkäämistä ja luontoon eksyneistä leikkaamattomista kissoista.

”Kissapopulaatioiden määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan tai joissain paikoissa jopa hieman laskenut eläinsuojelutyön, aktiivisten valvontaeläinlääkärien sekä yleisen tietoisuuden lisääntymisen ansiosta.”

Sen sijaan yhdistykselle päätyvien koirien määrä on lähtenyt kahden vuoden aikana räjähdysmäiseen kasvuun. Vuonna 2024 yhdistykselle päätyi 682 koiraa, kun aiempina vuosina vastaava määrä on ollut noin 300.

Vuoden 2025 lukuja ei ole vielä saatavilla.

Markkolan mukaan kasvun taustalla voi olla korona-ajan koirabuumi, jossa koiria otettiin tavanomaista enemmän ja matalammalla kynnyksellä, ja moni kenties katui hankintaansa myöhemmin.

”Toki koiran elinkustannuksetkin ovat usein isommat kuin kissan, ihan jo koon vuoksi, eli myös ihmisten lisääntyneet taloudelliset ongelmat voivat selittää asiaa. Vuonna 2024 koirista jopa vajaa puolet päätyi meille viranomaisen päätöksellä.”

Muita lemmikkieläimiä päätyi yhdistykselle toissa vuonna yhteensä 422, ja niissä korostuivat tavanomaiseen tapaan kanit. Kanien suurta määrää voi Markkolan mukaan selittää se, että ne ovat melko suuritöisiä lemmikkejä.

Markkola huomauttaa, että luvuissa eivät välttämättä ole mukana jokaisen SEY Suomen eläinsuojelun noin 40 jäsenyhdistyksen luvut, joten todelliset määrät saattavat olla näitäkin suurempia.

Osa suomalaisista luopuu lemmikkieläimestään siinä kohtaa, kun eläimelle tulee jonkinlaisia terveysongelmia, joiden hoitaminen tulisi ylitsepääsemättömän kalliiksi. Kuitenkin entistä useammin SEY Suomen eläinsuojelulle päätyy myös todella huonokuntoisia lemmikkieläimiä, joiden hoitoa on laiminlyöty jo pitkään, kertoo Markkola.

Kissoilla voi olla esimerkiksi diagnosoimatta jääneitä sairauksia tai liikkumista vaikeuttavaa nivelrikkoa. Myös monilla koirilla on niin vakavaa nivelrikkoa, etteivät ne välttämättä pysty enää elämään kivutonta elämää edes kipulääkkeillä.

”Myös eläinten suut jäävät hirveän usein hoitamatta. Suuhun ei välttämättä tule kurkattua, eikä se välttämättä oireile päällepäin, niin se on ehkä helppokin ohittaa. Hammashoidot voivat olla todella kalliita varsinkin siinä vaiheessa, kun vaivat ovat jääneet pitkään hoitamatta ja ongelmat ovat pahoja”, Markkola huomauttaa.

Markkolan mukaan yhdistykselle päätyviä lemmikkieläimiä joudutaan entistä useammin jopa lopettamaan. Tällaiset eläimet ovat jo niin sairaita tai iäkkäitä, ettei niitä pystytä enää auttamaan.

”Kaikki hoidettavissa olevat ongelmat hoidamme, ja onneksi emme ole joutuneet terveitä eläimiä lopettamaan vain siksi, ettei meillä olisi resursseja tai tilaa hoitaa ja pitää niitä.”