Viimeksi näin vähän suomalaisia syntyi 1800-luvulla – Pohjanmaalla Suomen korkeimmat syntyvyysluvut

Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku laski 1,41:een eli eurooppalaiselle tasolle. Suomelle luku on kaikkien aikojen matalin. Kuva: Jutta Mykrä

Maaseudun ja kaupunkien välillä on havaittavissa selviä eroja syntyvyydessä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo.

"Perinteisesti kaupungeissa synnytetään vähiten, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi opiskelijoiden suuri määrä ja kalliit asunnot."

Jotta väestö uusiutuisi, lapsia pitäisi syntyä 2,1 naista kohden, jotta uusi sukupolvi riittäisi korvaamaan kuolevuuden. Suomen syntyvyys on ollut alle väestön uusiutumistason vuodesta 1969 lähtien.

Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan Suomessa yli 2,1:n kokonaishedelmällisyyslukemiin päästiin pitkään vain Pohjois-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Suuria syntyvyyslukuja ovat selittäneet muun muassa uskonnolliset tekijät.

Kokonaishedelmällisyysluku on kuitenkin pudonnut tällä vuosikymmenellä alle 2:n myös Pohjanmaalla.

Helsingissä lapsia syntyy suhteellisesti vähiten, vain 1,23 lasta naista kohden. Hedelmällisyysluvut ovat matalat myös Tampereella ja Turussa.

Suurista kaupungeista ainoa poikkeus on Seinäjoki, jossa luku on 1,7.

Syntyvyys laskee kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomi putoaa rajuimmin.

"Keski-Euroopassa syntyvyys on ollut matalaa jo pitkään, mutta Pohjoismaiden äitiyslomia ja päiväkoteja on pidetty jonkinlaisena puskurina syntyvyyden vähenemistä vastaan. Enää niin ei kuitenkaan näytä olevan", kertoo Gissler.

Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku laski 1,41:een eli eurooppalaiselle tasolle. Suomelle luku on kaikkien aikojen matalin.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna syntyi 47 577 lasta, mikä on yli 2 700 lasta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Samoissa lukemissa oltiin viimeksi 1800-luvulla, kun suomalaisia oli neljä miljoonaa vähemmän kuin nykyään.

Lue myös:

Sata vuotta sitten toimittiin samoin kuin nykyään: vauvoja saatettiin alulle syksyn hämärässä – sotien jälkeen lempi leiskui juhannuksena

Suomalaisia syntyy ennätyksellisen vähän – Professori: "Suuri linja on se, että lapsia ei hankita"