Palveluvienti kasvoi Suomen tukijalaksi – arvoltaan ylittää jo tuplasti metsäteollisuuden viennin

Kuva: Jukka Pasonen

Palveluiden osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi viime vuonna 33 prosenttiin eli 31,7 miljardiin euroon. Kymmenessä vuodessa palveluvienti on kaksinkertaistunut. Samassa ajassa tavaraviennin arvo on noussut huomattavasti maltillisemmin 14 prosentilla 64 miljardiin euroon.

Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin johtava asiantuntija Saara Tamminen selventää, että Suomen viennistä saa vääristyneen kuvan katsomalla vain Tullin tavaraviennin tilastoja, joissa palveluvienti ei näy.

Tamminen on aiemmin tutkinut Suomen ulkomaankauppaa erikoistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (Vatt).

Vatt julkaisi vuonna 2017 selvityksen, jossa laskettiin vientialojen Suomen taloudelle aikaansaamaa arvonlisäystä eli paljonko hyödykkeen tai palvelun tuottamisesta jää rahaa kotimaahan muun muassa työllistämällä suomalaisia.

Tammisen mukaan hyvä esimerkki alhaisesta arvonlisäyksestä ovat täällä jalostetut öljytuotteet, joissa raaka-aine tuodaan ulkomailta. Öljynjalostustuotteiden viennin arvosta on jäänyt Suomeen vain noin 10–20 prosenttia.

Muilla teollisuusaloilla Suomen saama arvonlisäys on ollut keskimäärin 50–70 prosenttia ja tuiki tärkeällä metsäteollisuudella sitäkin korkeampi.

Palveluviennissä valtaosa rahasta jää yleensä Suomeen. Viennin arvolta toiseksi heti metsäteollisuuden jälkeen nousseilla IT-palveluilla arvonlisäys on noin 80 prosenttia. Sillä saralla suurimpia vientivetureita on peliyhtiö Supercell, jonka liikevaihto oli viime vuonna 1,4 miljardia euroa.

Tietojenkäsittelypalveluiden viennin arvo nousi viime vuonna 11,2 miljardiin euroon ja teknisten palveluiden 3,2 miljardiin euroon. Kokoluokista saa käsityksen vertaamalla niitä metsäteollisuuteen, jonka tuotteita vietiin viime vuonna 12,5 miljardilla eurolla.

Tammisen mukaan suomalaisten arkkitehti- ja insinööripalveluiden sekä muiden asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvussa. Monessa maassa etsitään nyt vihreitä, kiertotaloushenkisiä ratkaisuja.

Maailmanlaajuisesti palveluvienti on noussut vuosittain noin kolme prosenttia, kun tavaravienti on noussut noin prosentin.

EK:n arvion mukaan palveluviennin osuus on vielä tilastoitua suurempi, sillä tavaroiden tuotanto sisältää runsaasti tuotekehityksen ja markkinoinnin kaltaisia palveluja, joiden arvo kirjautuu tavaravientiin.

Toki Suomeen myös tuodaan palveluita. Viime vuonna palveluja tuotiin 32,9 miljardilla eurolla. Merkittävimpiä tuontipalveluja ovat liike-elämän palvelut, matkailu sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Osa palveluista tuodaan vientituotteiden valmistamiseksi.