VTT laski: Maa- ja metsätalouden biomassan arvo mahdollista lähes tuplata reilussa 30 vuodessa

VTT:n laskelman mukaan maataloussektorin tuotannon arvo voisi kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista eurosta 11 miljardiin euroon. Kuva: Kari Salonen

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laskelmien mukaan suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo on mahdollista kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun biomassaa hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistukseen.

Metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia korvaavissa tuotteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja tekstiilit. Paperikoneiden tilalle saadaan investointien ja tietotaidon kautta entistä paremmin lisäarvoa tuottavia jalostusyksiköitä.

Suomalaisten metsäpohjaisten biotuotteiden arvonlisä on tällä hetkellä 14 miljardia euroa.

Myös maataloussektorilla on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet parantaa kilpailukykyä ja tuottaa merkittävää arvonlisää uusilla tuotteilla.

VTT:n laskelman mukaan maataloussektorin tuotannon arvo voisi kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista eurosta 11 miljardiin euroon, mikäli maatalouden tuotteita kehitetään ja elintarvikkeiden jalostusarvoa kasvatetaan.

Maataloussektorin tuotannon arvon kasvattamisen taustalla ovat oletukset siitä, että kulutustottumukset muuttuvat, kun punainen liha ja maitotuotteet korvataan uusilla proteiinilähteillä. Näin peltoalaa vapautuu rehuntuotannosta ruoantuotantoon ja maatalouden vienti kasvaa. Samalla myös ympäristöpäästöt pienevät ja ravinteiden kierto tehostuu.

Tutkijoiden vision mukaan tulevaisuudessa jopa nurmea voidaan jalostaa paitsi rehuksi myös ihmisravinnoksi.

VTT huomauttaa, että vaikka laskelmat onkin laadittu Suomen näkökulmasta, samankaltaiset paineet nostaa tuotteiden lisäarvoa koskevat myös muuta Eurooppaa. Tutkimuskeskuksen mukaan tällä hetkellä suunnataan kohti kestävää, hajautettua ja jopa räätälöityä teollisuus- ja energiataloutta.

Hyvinvoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on VTT:n mukaan tärkeää, että Suomen luonnonvarat käytetään tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteisiin.

Laskelmien taustalla ovat Suomen hallituksen asettamat biotalous- sekä energia- ja ilmastotavoitteet.