Hunajasta saa monenlaista hyvinvointia
Kennohunajan suosio on kasvussa. Tomi Olli Kuva: Viestilehtien arkistoMehiläiset ovat valmistaneet hunajaa kautta aikojen. Varhaisimmat todisteet hunajankäytöstä ovat noin 15 000 vuoden takaa Espanjasta löydetyistä luolamaalauksista.
Kiinnostus sekä mehiläistarhausta että hunajaa kohtaan on kasvanut viime aikoina selvästi.
”Olen huomannut sen mehiläishoidon peruskursseilla, joissa on osallistujia riittänyt todella runsaasti. Myös nuorempaa väkeä on kursseilla aiempia vuosia enemmän”, kertoo lappajärveläinen mehiläistarhaaja Vuokko Honkaniemi, joka kuuluu Suomen mehiläishoitajain liiton (SML) johtokuntaan ja on sen laatutoimikunnan puheenjohtaja.
Hunaja on luonnon oma makeutusaine, jota voi käyttää kaikessa ruuanvalmistuksessa. Se antaa maistuvan lisäaromin niin liha-, kala-, kana- ja kasvisruokiin kuin leivontaankin. On hyvä muistaa, että hunaja on makeampaa kuin tavallinen sokeri, vaikka siinä on parikymmentä prosenttia vähemmän kaloreita.
”Sataa grammaa sokeria vastaava makeus saadaan noin seitsemälläkymmenellä grammalla hunajaa. Hunajahan koostuu pääasiassa fruktoosista ja glukoosista. Lisäksi siinä on muita sokerilajeja, vettä, suojaravinteita, vitamiineja, entsyymejä sekä hivenaineita”, Honkaniemi listaa.
”Hunajan on havaittu lisäävän elimistön vastustuskykyä. Sitä voi nauttia useita kertoja päivässä esimerkiksi puuron tai välipalojen kanssa. Hunajaa voi myös sekoittaa teehen tai kahviin tai juoda kuumana hunajavetenä. Mukaan voi tarvittaessa lisätä hieman sitruunamehuakin”, Honkaniemi vinkkaa.
”Tutkimuksissa on todettu, että hunaja vähentää flunssaan liittyvää yskänärsytystä ja parantaa pienillä lapsille unen laatua. Hyvä keino on ottaa noin teelusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa.”
Honkaniemi muistuttaa, että hunajaa ei saa antaa alle yksivuotiaille botulismiriskin vuoksi.
”Hunaja ei sovi pienille lapsille, joiden ruuansulatus ja suolisto eivät ole vielä riittävän vahvoja ottamaan sitä vastaan.”
Hunajalla on tutkitusti antibakteerisia vaikutuksia, ja se sopii niin ihmisten kuin eläintenkin ihon ja haavojen hoitoon.
”Esimerkiksi palohaavan päälle levitettävä hunaja pehmentää ja desinfioi ihoa. Hunaja tarjoaa helpotusta myös lihaskipuihin sekä hyönteisten pistoihin, sillä se lievittää kipua nopeasti. Saatavilla on myös erilaisia hunajaa sisältäviä hoitovoiteita”, Honkaniemi opastaa.
Hunaja on toimiva saunakaverikin. Hunajasta, hienorakeisesta merisuolasta ja rypsiöljystä saa kätevän, puhtaalle iholle levitettävän seoksen.
”Voideseoksen annetaan vaikuttaa noin 60-asteisessa saunassa 15–20 minuuttia, minkä jälkeen se huuhdellaan pois. Vielä tehokkaampi yhdistelmä on hunajan ja turpeen sekoitus. Tällä tavalla saadaan tehostettua kehon aineenvaihduntaa ja kuona-aineiden poistoa. Samalla iho saa aivan uutta pehmeyttä. Hoito sopii mainiosti myös jalkojen kovettumien hoitoon.”
”Menetelmää ei kuitenkaan suositella kokovartalohoitona sydänsairaille. Saunaan on hyvä muistaa ottaa mukaan myös nestettä nautittavaksi”, Honkaniemi neuvoo.
TOMI OLLI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
