Kaupan jättiläiset avaavat rajojaan
BRYSSEL (MT)
EU neuvottelee parhaillaan kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta Kanadan kanssa.
Ensi vuoden aikana unionin tarkoitus on aloittaa vastaavat neuvottelut myös Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Yhteenlaskettuna neljän kauppamahdin osuus maailman tavarakaupasta on noin 40 prosenttia.
Kahdenvälisillä sopimuksilla yritetään päästä ulos umpikujasta, johon kaupan vapauttaminen on ajautunut maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Niin sanottu Dohan kierros on ollut jumissa vuodesta 2008 asti lähinnä kehittyvien maiden ja perinteisten teollisuusmaiden erimielisyyksien takia.
”EU:n näkökulmasta neuvotteluissa olisi tärkeä päästä eteenpäin, koska vapaakaupan uskotaan lisäävän talouskasvua”, kauppapolitiikan asiantuntija Jouko Nieminen MTK:sta arvioi.
Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on EU-kokouksissa toistuvasti puhunut kaupan vapauttamisen puolesta.
”Useimmissa tuotteissa hinnat ovat meillä jo nykyisin lähellä maailmanmarkkinatasoa”, Nieminen muistuttaa.
EU:n tuottajajärjestön Copan pääsihteerin Pekka Pesosen mukaan jokaista vapaakauppasopimusta pitää katsoa erikseen, mutta yleisesti ottaen ne tarjoavat eurooppalaisille viljelijöille mahdollisuuksia lisätä vientiä.
”Esimerkiksi USA:n ja Kanadan kanssa EU:n maatalouskauppa on aika lailla tasoissa. Erona on vain se, että Amerikasta tuodaan Eurooppaan raaka-aineita, kun EU:sta viedään sinne jalostettuja tuotteita.”
Eniten amerikkalaisten kanssa närästävät tuotantotapaan liittyvät kysymykset. EU ei halua päästää esimerkiksi kasvuhormoneilla tuotettua lihaa tai maitoa markkinoilleen. Pesosen mukaan EU olisi kuitenkin hyväksymässä naudan ruhojen maitohappokäsittelyn, joka on USA:ssa yleinen käytäntö.
”Tässä EU:n ei mielestämme saisi taipua amerikkalaisten vaatimuksiin. Eurooppalaisten kuluttajien kannalta on tärkeää pitää yllä korkeita laatuvaatimuksia.”
Kanadan vapaakauppasopimukseen liittyy Suomen kannalta yksi selkeä uhkakuva. Kauran tuontitullin poistaminen voi heikentää kasvin viljelymahdollisuuksia Suomessa.
”Kanadassa kauran viljelyala vaihtelee valtavasti vuodesta toiseen. Silloin kun tarjontaa on paljon, se voi johtaa halpatuontiin Eurooppaan ja syrjäyttää kotimaista tuotantoa”, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi.
Kaura on käytännössä ainoa viljakasvi, jolla on jäljellä tuontitullia. Muiden viljojen kauppa on jo pitkään ollut vapaata.
Schulmanin mukaan tuottajajärjestöt yrittävät vielä vaikuttaa EU-komissioon, jotta kaura jäisi vapaakauppasopimuksen ulkopuolle.
Japanissa eurooppalaisella maataloudella uskotaan olevan merkittäviä vientimahdollisuuksia ainakin kotieläintuotteissa ja viinissä. Japanille ainoa iso kysymys maatalouden osalta on kotimaisen riisintuotannon turvaaminen.
Kantona kaskessa on kuitenkin eurooppalainen autoteollisuus. Varsinkin vaikeuksissa olevat ranskalaiset autonvalmistajat pelkäävät japanilaisten autojen vahvistavan asemiaan EU:n markkinoilla, jos tuontitulleista luovutaan.
EU:n maatalousvienti on viime vuosina ollut kasvussa. Viime vuonna maataloustuotteita vietiin EU:sta 105 miljardin euron arvosta, kun tuonnin arvo oli 98 miljardia. Tärkeimpiä vientituotteita ovat alkoholijuomat, kuten viinit ja viskit, valmisruuat, vehnä ja kotieläintuotteet.
Suomen elintarvikevienti EU:n ulkopuolelle kohdistuu pääasiassa Venäjälle. Yhdysvaltoihin menee jonkin verran maitojalosteita, alkoholijuomia sekä sian selkäosia.
NIKLAS HOLMBERG
Eniten amerikkalaisten kanssa
närästävät tuotantotapaan liittyvät kysymykset. EU ei halua päästää
esimerkiksi kasvuhormoneilla tuotettua lihaa tai maitoa markkinoilleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
