Kalaliike sai näköisensä rakennuksen
LIMINKA (MT)
Vihiluodon Kala Oy:n uusi rakennus Oulun eteläpuolella osuu päivittäin tuhansien moottoritiellä matkaavien silmiin. Kalan, toisten mielestä valaan, mallinen rakennus herättää mielenkiintoa ja toimii yrityksen pysyvänä mainoksena.
Yrittäjä Seppo Helanen antoi arkkitehti Janne Pihlajaniemelle vapaat kädet ja käski suunnitella ”hyvännäköisen rakennuksen”. Tuloksena oli yrityksen toimialaa hyvin kuvaava toimitalo, joka on paitsi tyylikäs myös käytännöllinen.
Talon toinen pääty, jota hallitsee iso lasi-ikkuna, muistuttaa valaan suuta, toinen pääty pyrstöä. Sivuseinässä on kalan silmä – ikkuna sekin. Lähempää katsoen talon seinässä näkyy kalan suomujen tapaan poimuileva pinta. Se on tehty kattopellistä.
Osa ikkunoista on jätetty ritilöiden peittoon, joten ne eivät riko vaikutelmaa kalan kyljestä.
Tuliko tyylikkään talon rakentaminen kalliimmaksi kuin ruma betonilaatikko? Ei.
Elintarvikkeiden käsittelyyn varatut tilat eivät toki ole halpoja rakentaa, mutta tässä rakennuksessa ne ovat halvempia kuin yleensä.
Talon runko on rakennettu puusta. Helasen mukaan ihan vain sen takia, että ”puuta pitäisi yleensäkin käyttää enemmän”.
Vihiluodon Kala Oy myy ja jalostaa kalaa. Uudessa toimitalossa on myös kalaravintola. Kalaa käsitellään ja myydään noin tuhat kiloa päivässä. Nykyisissä tiloissa voitaisiin jalostaa kalaa helposti kaksinkertainen määrä, mutta määrä ei ole Helasen tavoite.
”Mennään laatu edellä.”
Laatua saadaan muun muassa sillä, että kala käsitellään käsityönä. Kun kala nypitäänkin käsin, sen rakenne säilyy. Lisäksi mustumat ja muut virheet saadaan tarkasti pois.
Käsityötä sanotaan kalliimmaksi kuin konetyötä. Helasen mielestä näin ei ole, mutta jos määrät nousevat suuriksi, työ käy ihmisille liian raskaaksi.
Käsityö vaatii myös henkilökunnalta parempaa ammattitaitoa kuin koneiden valvominen.
Savusiika on täällä Hailuodon siikaa. Monet muut ostavat siikaa Kanadasta, missä se on halvempaa.
Täällä savustettu kala saa arominsa hailuotolaisesta leppäpurusta eikä aromisuihkeesta kuten useissa kalanjalostamoissa. Kypsennys tapahtuu oikeaoppisesti savustamalla – ei keittämällä.
Helanen ostaa kalaa enimmäkseen Hailuodosta, Oulujärveltä ja Sodankylän Unarilta sekä, tietysti, Norjasta. Esimerkiksi muikku on aivan mainio kala, ja varsinkin talvella se säilyy erittäin hyvin.
Helasella olisikin halua ostaa ja myydä enemmän kotimaista kalaa, mutta asiakkaat haluavat norjalaista lohta. Se on halvempaa ja helpompaa kuin kotimainen.
Lisäksi Maailman luonnonsäätiön WWF:n suositukset rajaavat kotimaisen kalan käyttöä. Nyt vaellussiika joutui pannaan, ja villi merilohi oli jo punaisella listalla. Tätä menoa kalastajille ei jää kalastettavaa.
”Ei särjen ja lahnan kalastuksella elä. Kalastajat nostavat pyydykset maalle”, Helanen pelkää.
Perämeren kalastajia vaivaavat myös hylkeet, jotka syövät valtavat määrät kalaa ja rikkovat pyydyksiä.
Yrityksen sijainti Limingassa Oulun eteläpuolella, aivan nelostien vieressä, on kalakaupalle mainio. Hyviä kalavesiä on lähellä, ja norjalainen lohikin ehtii tänne päivää nopeammin kuin Helsinkiin.
Asiakkaat ovat enimmäkseen Oulun seudulla, Keski-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla.
Helanen kiittää Limingan kuntaa. ”Kaikki on sujunut hyvin.”
Ely-keskus ei kiitosta saa. Yritys olisi halunnut moottoritien varteen opasteen, mutta se ei keskukselle käynyt. ”Autoilijat joutuvat etsimään oikeaa liittymää”, Helanen valittaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

