Velan takaisinmaksun tarve hämärtyy, kun aina saadaan uutta lainaa tilalle – Suomen Pankki varoittaa, ettei tällä tiellä voi kauan jatkaa

Velka maailmalla lisääntyy ja vanhaa korvataan uudella. Suomen Pankki varoittaa kuitenkin, että jos Suomen talouden alijäämää saada hoidettua, velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Jukka Pasonen

Nollakorkoista velkaa ei välttämättä tarvitse maksaa takaisin ainakaan täysin, työeläkeyhtiö Ilmarisessa sekä Suomen Pankissa arvioidaan.

"Erääntyvää velkaa voidaan korvata tarvittaessa uudella. On eri asia sitten, kuinka kauan näin voi tehdä. Jossain vaiheessa korkokulut alkavat kasvaa ja alijäämä pahenee", Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö toteaa.

"Jos velan suhde talouden kokoon nähden kasvaa liian suureksi, velkaa pitää pystyä vähentämään. Valtion velka pitää hoitaa niin, että korkojen maksuista selvitään."

"Ikääntymiseen liittyvät menot kasvavat edelleen tulevina vuosina, ja ellei julkista taloutta pystytä tasapainottamaan, velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti", Kivistö varoittelee.

"Suomen rakenteellinen alijäämä oli liian suuri jo ennen koronaa ja nyt alijäämä suurenee entisestään."

Velkaa voidaan ottaa kertaluonteisesti lisää, niin kuin valtio on tänä vuonna tehnyt. Velka on kasvanut lähes 20 miljardia euroa. "Sitä ei voi kauan jatkaa, vaan taloutta pitää uudistaa."

Kivistön mukaan Suomen kestävyysvaje oli viime vuonna 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja nyt se kasvanut selvästi. Valtiontalouden alijäämän ennustetaan kasvavan viime vuoden yhdestä prosentista 7–8 prosenttiin kansantuotteesta.

"Valtion talous täytyy tasapainottaa. Tehdäänkö se menoja alentamalla vain veroja nostamalla, on poliitikkojen päätettävä."

Suuri ongelma on Kivistön mukaan ikääntyminen. "Suuret ikäluokat tulevat 75 vuoden ikään, jolloin hoivamenot alkavat rajusti kasvaa, eli näkymä on erittäin huolestuttava."

Ilmarisen allokaatiojohtaja Esko Torsti sanoo, että velkaa ei välttämättä makseta enää takaisin. "Vanha velka korvataan uudella."

Velan maksussa auttaa inflaatio. "Jos inflaatio olisi kymmenen vuoden ajan kaksi prosenttia, se nakertaa velasta noin viidenneksen eli takaisin pitää maksaa vain 80 prosenttia." Tosin nyt inflaatio on olematon.

"Riskinä on, että inflaatio voi lähteä yllättäen laukkaamaan ja silloin korot nousevat nopeasti."

Hän muistuttaa, että velka pitää sijoittaa järkevästi. "Pitää tehdä rakenteellisia muutoksia työmarkkinoille, että työllisyys kasvaa."

Ilmarisessa ollaan huolestuneita työtä tekevien määrästä, sillä huoltosuhde heikkenee rajusti. "Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä."

Ilmarisessa ollaan huolestuneita työtä tekevien määrästä, sillä huoltosuhde heikkenee rajusti.

Kansantuotetta voidaan kasvattaa tuottavuudella ja työn määrällä. Tuottavuus nousee hyvin hitaasti teknologian avulla, mutta työntekijöiden ja työn määrää on mahdollista lisätä nopeammin.

"Paras mahdollisuus tähän on lisätä työperäistä maahanmuuttoa." Sitä voitaisiin edistää maahanmuutto-ohjelmalla, mallia voidaan ottaa Kanadasta tai Australiasta.

Myös syntyvyyden eteen pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, Suomen talous ei kestä eläkeläisten määrän suhteellista kasvua nykyvauhdilla, Torsti sanoo.

Velkaa otetaan maailmalla koko ajan lisää, sillä keskuspankit tyrkyttävät valtioille ja yrityksille velkaa pyrkiessään elvyttämään taloutta. EU:n koronaelvytyspaketti on 750 miljardia dollaria, josta avustusta on runsaat puolet. Suomen osuus paketista on kolme miljardia euroa.

Pakettia on Suomessa osin vastustettu, koska Etelä-Euroopan maat saavat kehnon taloutensa paikkaamiseksi avustusrahaa.

Suomessa tilanne ei ole Torstin mukaan niin huono kuin Etelä-Euroopassa, joissa velkaa ja avustusta otetaan syömävelkaan. Torstin mukaan Suomessa on toistaiseksi menetelty vastuullisesti, kun velkaa on otettu koronan talousvaikutusten hillitsemiseen.

Hän muistuttaa, ettei kansantuotteen kasvuvauhti kiihdy velkaa ottamalla, vaan velka pitää sijoittaa järkevästi. "Pitää tehdä rakenteellisia muutoksia muun muassa työmarkkinoille, että työllisyys kasvaa."