Kuntatyöntekijät vaativat lisää palkkaa: "Me ei olla mikään kuluerä"

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Kuva: Markku Vuorikari

"Me ei olla mikään kuluerä. Kaikki kunta-alalla tehty työ perustuu lakiin, ja jos siitä halutaan säästää, pitää vähentää palveluita."

Näin sanoi hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola, ja häntä säestivät Tehyn Millariikka Rytkönen, opettajien Olli Luukkainen, JHL:n Päivi Niemi-Laine ja Jytyn Maija Pihlajamäki. Kaikki viisi edustavat kuntapuolen pääsopijoita työmarkkinaneuvotteluissa, joita käydään parhaillaan. Kunta-ala on 421 000 työntekijällään suurin sopimusala, ja sen sopimus päättyy tammikuun lopussa.

Yhteisenä viestinä medialle oli keskiviikkona, että kunta-alan palkat ovat jääneet yleisestä palkkakehityksestä jälkeen, eikä aukkoa paikata pikaliimalla.

Vaatimuksen perusteluna oli, että ala tekee arvokasta työtä, sillä vientiteollisuus ei takoisi rahaa ilman toimivaa päivähoitoa, koulutusta ja hoivapalveluita. Kuntapuolen palvelu on lisäksi maailman mittakaavassa edullista ja tehokasta, mutta sillä ei ole mahdollisuutta yksityisen puolen käyttämiin lisiin ja liukumiin, koska rahalähteenä ovat verot.

"Haluamme palkkaa yleiskorotuksen muodossa määrän, joka vastaa vähintään työmarkkinoiden yleistä linjaa", Luukkainen sanoi.

Yleisenä palkankorotuslinjana on tällä kierroksella yhteensä 3,2 prosenttia vuosina 2018–2019. Kuntapuolella on tosin vielä auki, halutaanko sopimuksesta tehdä yksi- vai kaksivuotinen. Pakkaa sekoittaa sosiaali- ja terveysuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2019 alusta ja joka vie osan työntekijöistä yksityisen työnantajan palvelukseen. Siellä palkat ovat pienemmät ja edut heikommat, mikä voi heijastua työn eetokseen ja palvelun laatuun, Paavola varoitti.

Palkankorotuksen muoto voi vaihdella liittojen välillä, sillä pienempipalkkaiset hoitajat halunnevat enemmän eurokorotuksia kuin taas Jukon edustamat kuntien koulutetut hyötyvät parempipalkkaisina prosenttikorotuksista. Kokonaisvaikutuksen tulee kuitenkin olla kaikilla sama.

Kuntatyönantaja haluaa prosenttikorotuksia ja nykyistä enemmän paikallista sopimista, työntekijät eivät.

Kuntapuoli haluaa korvausta kilpailukykysopimuksen viemistä lomarahoista, "solidaarisuusverosta". Leikkaus osui eniten pienipalkkaisiin naisiin ja sillä tuettiin yksityisen sektorin vientiä.

"Toista kertaa emme maksa", Päivi Niemi-Laine sanoi.

Lomarahakorvauksen muoto ja maksaja ovat auki. Valtio vei rahat, joten loogisesti se voisi ne palauttaakin. Vaikutus oli järjestöjen laskelmien mukaan yli prosentti ostovoimasta. Se ynnättynä 3,2 prosenttiin tekee yli neljä prosenttia.

Myös kertakorvaus kävisi, arvioi Pihlajamäki, jonka mukaan julkisen puolen palkat ovat "törkeän paljon" yksityistä jäljessä.

"Jonkinlainen kinkku- tai vappuraha."

Tehyn Rytkönen huomautti, että vaikka samasta työstä maksetaan sama palkka, samanarvoisesta ei. Naisen euro on vajaa. Rytkönen vertasi samoilla opintopisteillä suoritettuja keittäjän ja putkimiehen tai lastentarhanopettajan ja diplomi-insinöörin palkkoja.

Liitot sanovat hyväksyvänsä lopullisen sopimuksen kokonaisuutena ja katsovansa rahan ohella tekstikysymyksiä. Ne haluavat parantaa luottamushenkilöiden asemaa ja ovat esittäneet myös erityistä palkkaohjelmaa. Vuonna 2004 sellainen oli, ja neljän prosentin lisällä oli tarkoitus kuroa umpeen palkkaeroa yksityiseen sektoriin. Se olisi onnistunutkin, ellei yksityinen olisi korottanut vielä enemmän.

Samoin kävi vuonna 2007, joten julkinen sektori ei yksin "ryssinyt" palkkoja, Luukkainen huomautti.

Paljon puhuttava aktiivimalli ei kuitenkaan kuulu neuvottelupöytään, liittojen edustajat sanoivat.

Jos sopimukseen ei päästä, liittojen "järjestölliset toimet" alkaisivat heti 1. helmikuuta ja samalla "ongelmat kansalaisten palveluissa". Valmistelu on rutiinia, joten lakolla ei erityisesti uhkailla, liitot vakuuttivat.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vastasi heti keskiviikkona, että kunta-alalla naisten palkat ovat jo nousseet miesten palkkoja enemmän, yleinen ansiokehitys on seurannut yksityisen sektorin tasoa, palkkaohjelmalle ei ole perusteita ja kunta-alalla ei ole rahaa.

Lue myös:

Jyty yhtyy palkkavaatimuksiin – "julkinen sektori ei voi jäädä jälkeen"