Hallitusohjelman sote-kirjaukset eivät leikkaisi heti hyvinvointialueilta − tälle vuodelle tulossa jo muutenkin kymmenien miljoonien eurojen alijäämiä

Orpon hallitus pyrkii loiventamaan sote-kustannusten kasvuvauhtia.  Kuva: Johannes Tervo

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sote-kustannusten kasvua hillitään vuoden 2023 julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä kansalaisten perustuslailliset oikeudet huomioiden.

”Hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tehdään tätä kustannusten hillinnän tavoitetta vastaavat muutokset”, hallitusohjelmassa lukee.

Hyvinvointialueilla hallitusohjelman kirjaukset on otettu vastaan varsin odottavaisina, sillä tarkemmat linjanvedot ovat vielä tekemättä.

Mahdollinen rahoituksen leikkaaminen osuisi hyvinvointialueiden toimintaan, sillä niiden taloudet ovat jo valmiiksi tiukoilla. Keskimäärin tälle vuodelle ennustetaan kymmenien miljoonien eurojen alijäämiä hyvinvointialuetta kohti.

Kauaa hyvinvointialueet eivät voi tehdä alijäämiä, sillä hyvinvointialuelaki edellyttää alueita kattamaan kertyneet alijäämät enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöstä seuraavan vuoden alusta lukien.

Hyvinvointialueiden tulee siis kattaa tämän vuoden alijäämät viimeistään vuoden 2026 aikana.

Yksikään hyvinvointialue ei kertonut MT:lle suunnittelevansa konkreettisia leikkauksia palveluista, vaan tehostaminen ja digitalisaatio toistuivat vastauksissa. Summista kysyttäessä hyvinvointialueilla ei osattu vielä arvioida lopullisia vaikutuksia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola painottaa vastauksessaan, ettei leikkaus tarkoita suoranaista euromääräistä vähenemää, vaan kustannusten kasvun hillintää.

”Rahoitus on siis joka tapauksessa kasvavaa, mutta leikkauksen jälkeen se ei kata täysimääräisesti erityisesti ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen ennustettua kasvua ja yleisestä inflaatiosta aiheutuvia kustannusten kasvuja”, hän perustelee.

Hannola kertoo, että ilman kustannusten kasvun hillintää vuoden 2027 rahoitus olisi nykyisissä rahoituslaskelmissa koko maan tasolla noin 27,3 miljardia euroa, josta suunniteltu leikkaus olisi noin viisi prosenttia.

”Pirkanmaalla leikkaus tai paine tuottavuuden parantamiselle tarkoittaisi noin 140 miljoonaa euroa”, hän laskee.

Keski-Suomen hyvinvointialueella hallitusohjelmasta aiheutuva säästötarve olisi tulevaisuudessa noin 70 miljoonaa euroa.

”Tästä 45 miljoonaa jakautuu omiin sopeutus- ja uudistustoimenpiteisiin. Lisäksi 25 miljoonaa on puolestaan lainsäädännöllisiin tehtävä- ja velvoitemuutoksiin sekä asiakasmaksujen korotuksiin”, Keski-Suomen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Sanna-Riikka Koponen avaa.

Keski-Suomessa alijäämän ennustetaan olevan noin 51 miljoonaa euroa tänä vuonna. Koposen mukaan hyvinvointialueiden valtion rahoitus ei vastaa lähtötilanteessa hyvinvointialueille siirtyneiden palveluiden tosiasiallista kustannustasoa.

”Alijäämäiseen taloustilanteeseen on vaikuttanut erityisesti sote-alan palkkaratkaisu, poikkeuksellisen korkea inflaatio ja korkojen nousu, jotka eivät sisälly kuluvan vuoden hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen”, hän kuvaa.

Kysyttäessä, kohdistuvatko tulevat säästötoimenpiteet maaseudun sote-palveluihin, yksikään hyvinvointialue ei vahvistanut asiaa. Kustannuspaine asiaan liittyen tunnustettiin monissa vastauksissa, mutta palvelut luvattiin järjestää asukkaille tasapuolisesti.

”Asukkaiden palvelutarpeeseen perustuvat liikkuvat lähipalvelut järjestetään kiinteään toimipisteeseen kaikkiin hyvinvointialueen kuntiin, joissa ei ole laajan palvelun soteasemaa”, Pohjois-Karjalan vs. hyvinvointialuejohtaja Ilkka Naukkarinen esimerkiksi toteaa.