Tornionjoen äärellä kypsyy taas tutunmakuinen olut

Tornion panimon johtaja Kaj Kostiander piti tärkeänä, että entisen Lapin Kullan panimon alueella jatkuu panimotoiminta. Alkuperäisen kultamitalioluen reseptin panimo sai entiseltä panimomestarilta. Kuva: Pekka Fali

140-vuotinen panimohistoria Tornionjoen varrella sai viime vuodesta alkaen jatkoa, kun Tornion panimo aloitti toimintansa entisen Lapin Kullan panimon tiloissa.

Hartwallin omistava Heineken päätti purkaa koko panimorakennuksen, kun oluen tuotanto siirrettiin Lahteen vuonna 2010.

Purkutarjousta laatinut Maansiirto Mykkälän toimitusjohtaja Veli-Matti Mykkälä ei nähnyt järkeä purkaa rakennuksen kaikkia osia, sillä uusimmat oli rakennettu 2000-luvulla.

"Niinpä Mykkälä teki Heinekenille sekä purku- että ostotarjouksen", Tornion panimon johtaja Kaj Kostiander kertoo.

22 000 neliömetrin tilasta on nyt kunnostettu 12 000 neliötä. Hyvät tilat hyvällä sijainnilla on houkutellut useita toisiaan täydentäviä yrityksiä – muun muassa sisäaktiviteettipuiston, kuntosalin ja ravintoloita.

Kostiander esitti toissa vuonna paikalle myös pienpanimoa, sillä paikan historia vaati panimotoiminnan palauttamista. Kostiander toimi silloin vielä kiinteistöyhtiön kehitysjohtajana.

"Kaikki innostuivat ajatuksesta, mutta pienpanimobuumin vuoksi monet olivat jo itse kiinni omissa panimoissaan", hän kertoo.

Oululainen kasvuyritys Sangen kuitenkin innostui ja lähti mukaan perustamaan Tornion Panimo Oy:tä.

"Viime vuonna järjestettiin osakeanti. Puolessa vuodessa kerättiin 1,07 miljoonaa euroa. Mukaan lähti 1 900 sijoittajaa."

Tuotanto käynnistyi viime syksynä, ja ensimmäiset tuotteet pääsivät markkinoille marraskuussa.

Panimo saavutti suuren mediahuomion ja suosion varsinkin sosiaalisessa mediassa. Kysyntä oli suurempaa kuin tarjonta.

"Alun pienistä tuotantomääristä johtuen tuotteita ei riittänyt juurikaan Pohjois-Suomea kauemmaksi. Kuluttajat oivalsivat kuitenkin jakaa sosiaalisen median palstoilla tietoa Tornion oluen myyntipaikoista ja järjestivät kimppakuljetuksia muualle Suomeen", Sangenin markkinointijohtaja Jami Teirikari kertoo.

Panimo laajeni ja sai uusia laitteita huhtikuussa. Nyt tuotantokapasiteetti on kaksi miljoonaa litraa vuodessa.

Oluen raaka-aineet Tornion panimo pyrkii hankkimaan mahdollisimman läheltä, mutta toistaiseksi vain vesi ja jotkin mausteet, esimerkiksi puolukka, tulevat Lapista. Jokivettä ei käytetä veden laadun epätasaisuuden vuoksi, vaan olut tehdään paikallisesta pohjavedestä.

"Ostamme raaka-aineet mahdollisimman pohjoisesta: Jos Lapista ei saa, niin Pohjois-Suomesta. Jos ei koko Suomesta, niin vasta sitten ulkomailta", Kostiander painottaa.

Ohramaltaat panimo ostaa Viking maltilta keskitetysti, sillä mallasohra ei kasva kovin hyvin pohjoisessa. Stout-oluessa panimo käyttää tyrnäväläistä kauraa.

Humala ja hiiva tulevat ulkomailta, mutta panimo selvittää parhaillaan mahdollisuutta kasvattaa humalaa Pohjois-Suomessa.

"Yötön yö suosisi aromikkuutta, mutta kylmä ilmasto haittaa kasvua", Kostiander toteaa.

Oluen panemisen sivutuotteena syntyy mäskiä. Sen panimo myy keminmaalaiselle villisikafarmarille.

Markkinoille tuli hiljattain puolukkainen ale eli pintahiivaolut. Muitakin pohjoisilla mauilla maustettuja oluita on suunnitteilla. Kostiander mainitsee esimerkiksi tervan.

Pohjoisten makujen lisäksi Kostiander haluaa nostaa esiin panimomestareita.

Kummisedäksi Tornion panimo on saanut 80-vuotiaan Leo Andelinin, joka toimi aikoinaan Lapin Kullan panimomestarina ja panimonjohtajana.

"Reseptiikkaan minulla ei taida olla annettavaa, sillä olutmaku on vuosien saatossa muuttunut niin paljon", Andelin oli sanonut Kostianderille.

Kostiander oli toista mieltä. Andelinilta löytyi kuin löytyikin alkuperäinen kultamitalioluen resepti.

Nyt Torniossa valmistetaan jälleen olutta, jonka makua moni on kaivannut. Nähtäväksi jää, oppiiko nuorempi polvi pitämään mausta.