Markus Sjöholm on yksi omistaja turkistilalla, joka sijaitsee Pohjanmaalla Uudessakaarlepyyssä. Tilalla kasvatetaan minkkejä ja kettuja, tällä hetkellä eläinten yhteismäärä on yli 15 000. Kuva: Johannes Tervo
”Tarvittaisiin miljoonia euroja maiden ostoon” ‒ turkistilallinen tyrmää tuotantotavan vaihdon
”On varmistettava, että turkisnahkojen tuottaminen on luvallinen elinkeino Suomessa tulevaisuudessakin. Se on liittomme tärkein tehtävä”, Markus Sjöholm sanoo.Uusikaarlepyy
Markus Sjöholm vaihtaa kuivikkeita minkkihallin häkkeihin. ”Turkistalous on pääelinkeino, jonka rinnalla viljatila on hyödyllinen. Oljet saadaan kuivikkeeksi ja eläinten lantaa voidaan levittää pelloille.” Kuva: Johannes TervoMarkus Sjöholm on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin uusi, viime keväänä valittu puheenjohtaja. Hän on myös turkistilallinen Suomen turkispääkaupungiksi kutsutusta Uudestakaarlepyystä.
Sjöholm luottaa lujasti, että turkistarhaus jatkuu Suomessa.
”Totta kai. Elinkeinolla on tulevaisuus niin kauan kuin alan yrittäjät aktiivisesti osallistuvat sen kehittämiseen.”
Turkistarhauksen tulevaisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Eläinoikeusjärjestö Animalia julkisti vastikään selvityksen, jonka on laatinut professori Eija Vinnari Animalian toimeksiannosta.
Järjestö tiedottaa, että Vinnarin raportti tarjoaa vastauksia, kuinka ”turkistarhaus voidaan lakkauttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla” ja kuinka turvata toimeentulo yrittäjille, joille tarhaus on pääasiallinen tulonlähde.
Animalian mukaan tarhauskielto ja siirtymäajan tukitoimet olisivat turkistilallisille parempi vaihtoehto kuin tarhauksen hidas hiipuminen.
”Ei ole realistista, että vaihtaisin turkistalouden tuosta vain johonkin muuhun maatalouden tuotantomuotoon.” Markus Sjöholm
Tilalla kasvatetaan sekä minkkejä että kettuja. Kuva: Johannes TervoMarkus Sjöholm tuntee raportin keskeisimmän sisällön, vaikka Fifurin hallitus ei ole selvityksestä ”sen tarkemmin keskustellutkaan”.
Sjöholm kyseenalaistaa raportin johtopäätökset.
”On sinänsä kaunis ajatus, että turkistuottajat vaihtaisivat siirtymäajan jälkeen johonkin toiseen tuotantomuotoon. Ajatus on kuitenkin todellisuudesta irrallaan.”
Hän ottaa oman tilansa esimerkiksi.
”Omistan turkistilan yhdessä isäni, setäni ja pikkuveljeni kanssa eli meillä on aika tyypillinen tämän alan perheyritys. Tämä tuo elannon neljälle perheelle ja parille ulkopuoliselle työntekijälle.”
Turkisyrittäjillä riittää aktiivisuutta ja intoa niin eläinten hyvinvoinnin parantamiseen kuin vaikkapa entistä ympäristöystävällisempiin energiaratkaisuihin, Markus Sjöholm sanoo. ”On tiloja, joissa varjotalojen katoille on asennettu aurinkopaneeleja. Siinä on isot mahdollisuudet, kattopinta-alaa riittää.” Kuva: Johannes TervoSjöholmin mukaan ”ei ole realistista, että vaihtaisin turkistalouden tuosta vain johonkin muuhun maatalouden tuotantomuotoon”.
Pitäisi olla aika iso maatila, joka takaisi toimeentulon yhtä isolle väkimäärälle kuin nykyinen turkistila, hän sanoo.
Sjöholmilla on jonkin verran vilja-alaa.
”Jos ryhtyisin viljatilalliseksi, tarvittaisiin miljoonia euroja maiden ostoon ennen kuin viljanviljelystä olisi saatavissa sama tulo kuin turkistilaltamme.”
Hän kehottaa perehtymään maataloussektorin yleiseen tilanteeseen. Maatalouden näkymät eivät ole ruusuiset: tilat kamppailevat kurimuksessa, jossa kulut kasvavat mutta tulot eivät.
Sinikettu on suomalaisten turkistilojen tärkein tuotantoeläin. Kuva: Johannes TervoFifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura kommentoi selvitystä syyskuussa. Liiton tiedotteessa Tiura totesi, että raportti on ”tarkoitushakuista tilaustyötä”.
”Kovimmassa paikassa ovat nuoret, paljon investoineet yrittäjät.” Markus Sjöholm
Markus Sjöholm omistaa turkistilan yhdessä isänsä, setänsä ja pikkuveljensä kanssa. ”Meillä on aika tyypillinen tämän alan perheyritys. Tila tuo elannon neljälle perheelle ja parille ulkopuoliselle työntekijälle.” Kuva: Johannes TervoTaloudellisesti turkiselinkeinon huippuvuosi oli 2013. Sen jälkeen on ollut vaikeita aikoja.
Korona kaikkine rajoituksineen on koetellut Kiina-vetoista alaa ankarasti.
Kun koronan ote alkoi hellittää, Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Venäjän brutaalilla sodalla on monia taloudellisiakin vaikutuksia, joilta turkisalakaan ei ole suojassa.
Noin puolet minkeistä kasvatetaan tässä hallissa, toinen puoli on perinteisissä varjotaloissa. Kuva: Johannes TervoAivan viime ajoilta Sjöholm kertoo valonpilkahduksista, jotka hänen mukaansa voivat enteillä turkisyrittäjille parempia aikoja.
”Syyskuussa oli ensin Saga Fursin turkishuutokauppa Vantaalla ja heti sen jälkeen Kopenhagen Furin huutokauppa Kööpenhaminassa. Varsinkin minkkien myyntimäärät olivat kohtuullisen hyviä. Olen varovaisen optimistinen: turkisala voi olla matkalla parempaan.”
Värinsä perusteella tämän häkin asukas on kultakettu. Kuva: Johannes TervoKaikkien tilojen tilanne ei ole samanlainen, Sjöholm muistuttaa.
”Kovimmassa paikassa ovat nuoret, paljon investoineet yrittäjät. Jos he ovat aloittaneet vuoden 2013 jälkeen, he eivät ole päässeet mukaan alan parempiin vuosiin lainkaan. He ovat aloittaneet nollasta, investoineet, laajentaneet ja nyt he voivat olla tilanteessa, että tuotot eivät riitä edes rehuihin.”
Tämä on valitettavasti todellisuutta aika monella tilalla, Sjöholm sanoo.
”Lopettajien joukossa on ainakin iäkkäitä yrittäjiä, joilla ei ole ollut kovin paljon velkoja niskassaan.” Markus Sjöholm
Turkiselinkeino on ankarasti markkinaehtoinen: kysynnän ja tarjonnan kovat lait riepottavat yrittäjää. ”Hyvässä suhdanteessa olisi pystyttävä saamaan puskureita ankeiden aikojen varalle”, Markus Sjöholm sanoo. Kuva: Johannes TervoFifurin alueyhdistyksiin kuului viime vuoden lopussa 581 yritystä. Sjöholmin mukaan tilojen määrä on vähentynyt tämän vuoden aikana.
”Tarkkaa lukua en ryhdy arvioimaan. Lopettajien joukossa on ainakin iäkkäitä yrittäjiä, joilla ei ole ollut kovin paljon velkoja niskassaan tai joilla ei ole ollut jatkajaa tilalleen.”
Turkistilojakin koettelee rehujen ja energian hintojen nousu. ”Käykö tässä niin, että odotettavissa olevat paremmat turkistuotot hupenevat kasvaviin kustannuksiin”, Markus Sjöholm miettii. Kuva: Johannes TervoMikä?
Turkisyritysten määrä Suomessa: 581 (vuonna 2021), 632 (v. 2020), 676 (v. 2019). Luvuissa mukana yritykset, jotka kuuluivat Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin alueyhdistyksiin.
Turkiselinkeino on voimakkaasti keskittynyt pohjalaismaakuntiin.
Turkiskasvatuksen kokonaistulojen prosentuaalinen osuus kunnan verotuloista vuonna 2021 oli korkein Uudessakaarlepyyssä ja Lappajärvellä. Kummassakin kunnassa osuus oli 8,2 prosenttia.
Lähde: Fifurin tilastojulkaisut
Golden island fox. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
