"Kyse on jäsenten perustarpeiden tyydyttämisestä", Osuuskaupat tähyävät soten miljardimarkkinoille
Pohjois-Karjalan osuuskauppa pyörittää jo terveysasemaa Joensuussa. S-ryhmässä päätöksiä sote-bisneksestä ei ole tehty.
Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtajan Juha Kivelän mielestä sote-palvelut sopivat hyvin osuuskaupalle. Kuva: Lari LievonenAlueellisissa osuuskaupoissa tähyillään kiinnostuneena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä avautuviin markkinoihin.
"Uskon, että S-ryhmässä lähdetään muidenkin osuuskauppojen osalta liikkeelle. Aiheesta on käyty paljon keskusteluja", Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä kertoo.
PKO avasi ensimmäisen terveysasemansa Joensuussa jo kolme vuotta sitten. Hanke lähti liikkeelle kaupan oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä. Nyt palveluja tarjotaan myös ulkopuolisille asiakkaille.
Suunnitelmissa on sote-keskuksen avaaminen, kun palvelujen valinnanvapaus alkaa.
"Olemme olleet äärimmäisen tyytyväisiä toimintaan. Terveyshuollon laatu ja kattavuus on parantunut. Samalla hintalappu on tullut selvästi alas." Kivelä kehuu.
S-ryhmässä ei ole tehty viestintäjohtaja Kai Ovaskaisen mukaan päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin laajentumisesta, eikä suunnitelmia ole muilla kuin Pohjois-Karjalan osuuskaupalla.
Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtajan Olli Vormiston mukaan sote-markkinoiden avautumista seurataan mielenkiinnolla, mutta mitään konkreettista suunnitelmaa ei ole olemassa.
"Se on tietysti iso markkina, mutta vielä on auki, mikä osa siitä avautuu."
Myös Satakunnan osuuskaupassa tilannetta seurataan, mutta hankkeita ei toimitusjohtaja Harri Tuomen mukaan ole vireillä.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on avautumassa jopa 10 miljardin euron liiketoimintamahdollisuus, kun asiakkaat saavat vuoden 2019 alusta itse valita palveluntuottajan. Sote-keskuksia voivat ylläpitää maakuntien lisäksi yksityiset palveluntarjoajat.
Perinteisten terveyspalveluyritysten lisäksi esimerkiksi OP-ryhmä rakentaa parasta aikaa sairaalaverkostoa maakuntiin.
"Minusta on erittäin hyvä, että muitakin osuustoiminnallisia yrityksiä lähtee markkinoille", Kivelä sanoo.
Hänen mukaansa terveyspalveluiden tuottaminen sopii erityisen hyvin osuustoiminnalliselle yritykselle.
"Kyse on jäsenten perustarpeiden tyydyttämisestä. Kansainvälisestikin osuustoiminnallisilla yrityksillä on enemmän terveyspalveluita kuin makkarakauppaa."
Kivelän mielestä on olennaista, että kilpailu sote-markkinoilla toimii. Se pitää kustannukset kurissa ja estää niin sanottua kermankuorintaa, jossa yksityiset terveysyritykset haalivat helpot asiakkaat ja jättävät vaikeat tapaukset julkisen sektorin hoidettavaksi.
"Uskon kilpailun tervehdyttävään voimaan. Yksikkökustannukset pitää saada myös laskemaan."
Kivelän mukaan se on mahdollista kun digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
