Halpa-Hallin tavaraerät jumissa Skellefteån satamassa – ”Konttien purku olisi pitänyt jo olla käynnissä”

M/S Aurora Botniaa lastattiin maanantaina Vaskiluodon satamassa. Yliperämies Johan Håkans ajattaa rekat oikeille paikoilleen laivan kannella. Kuva: Johannes Tervo

Kokkolan Halpa Halli Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylinen kertoi viestipalvelu X:ssä maanantai-iltana, että kauppaketjun kontteja on jumissa Skellefteån satamassa.

”Tämä on harmillinen juttu. Meille on ollut tulossa Antwerpenista kymmenenkunta konttia kevään kausituotteita, jotka ohjasimme lakon takia Kokkolan sijasta Skellefteån satamaan”, Ylinen kertoo.

Konttien purkua haluttiin kiirehtiä, jotta tavaraa saataisiin Kokkolaan kumipyörillä joko pohjoisen kautta tai laivalla Vaasaan. Yllättäen tämä ei onnistunutkaan kuten piti.

”Konttien purku olisi pitänyt olla jo käynnissä, mutta sieltä tuli viimeksi aamulla viesti, ettei niitä annetakaan purkaa. Tämä on todella ihmetyttänyt, miten AKT pääsee Ruotsissa vaikuttamaan tukilakkoihin.”

”Valikoimassa puutteita ei muuten vielä ole. Kaikilla ketjuillahan on sama tilanne.”

MT:n toimitus ei saanut tukilakolle vahvistusta Skellefteåsta. Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF kertoo, että sen puoli miljoonaa ahtaajaa osoittavat ehdotonta tukea ja solidaarisuutta kaikille Suomen satamissa työskenteleville ahtaajille ja muille työntekijöille.

M/S Aurora Botnian rahtikuljetukset ovat painottuneet lakon aikana yhdistelmärekkoihin. Kuva: Johannes Tervo

Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivä Wasaline kuljettaa Aurora Botnia -aluksellaan henkilömatkustajien lisäksi rekkoja, jotka voidaan ajaa sellaisenaan suoraan laivaan.

Wasalinen viestintäjohtaja Catarina Fantin mukaan ahtaajien lakko on haitannut varustamon tavaraliikennettä, esimerkiksi satamaan jätettävien irrallisten trailereiden rahtaamiseen, joita ei nyt saada mukaan.

Toista viikkoa kestänyt lakko on toki muuttanut suhdetta yhä rekkapainotteisemmaksi.

”Ainakaan rekat eivät ole vähentyneet. Ymmärtääkseni tavarantoimittajat käyttävät nyt joka tapauksessa mieluummin rekkoja, jotta tavara pääsee matkaan”, Fant sanoo.

Fant muistuttaa Merenkurkun laivaliikenteen merkityksestä huoltovarmuudelle, mikä vain korostuu poikkeusaikoina.

Rahtiyksiköiksi laskettavia rekkoja ja muun muassa irtotrailereita kulki Merenkurkun yli viime vuonna yli 20 886 kappaletta.

Eckerö Line ja Tallink Silja arvioivat niin ikään rekkaliikenteen lautoilla hieman vilkastuneen.

Viking Linesilta arvioidaan, että rekkakuljetuksissa saattaa olla pientä kasvua. Kokonaisrahdin määrä yhtiön aluksilla on kuitenkin tavallista vähäisempää, sillä Viking Lines kuljettaa normaalioloissa myös niin sanottuja irtoperiä, joita nyt ei pystytä Suomessa lastaamaan ja purkamaan.

Suuria määriä rahtia kuskaavan Finnlinesin mukaan iso osa sen liikenteestä ei liikennöi lakon vuoksi ollenkaan. Yhteyksiä Suomesta ja Suomeen silti etsitään.

Vaasasta Uumajaan suuntautuvalla reittiliikenteellä on ihmiskuljetusten ohessa huoltovarmuuden kannalta suuri merkitys. Kuva: Johannes Tervo

Tieliikenteeseen lakko on toistaiseksi vaikuttanut kaksijakoisesti, kertoo kuljetus ja logistiikka-alan etujärjestö SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Joillain autoilijoilla työn määrä on jopa lisääntynyt, kun kuljetuksia on siirretty rautateiltä tieliikenteeseen.

Vastaavasti monilla toimijoilla kuljetukset vähenevät, kun tehtaiden tuotantoa ajetaan alas, valmiit tuotteet eivät lähde niistä eteenpäin, tai satamien kautta ei saada raaka-aineita ajettavaksi tuotantolaitoksiin.

Lakkojen mahdollisesti venyessä negatiiviset vaikutukset autoliikenteellekin todennäköisesti kasvavat, ja lomautuksiakin saatetaan nähdä.

Puuta ajetaan toistaiseksi normaalisti, sillä kaadetut rungot on joka tapauksessa saatava pois metsistä jääteiden vielä kestäessä.

Vaasassa sellua ja sahateollisuuden tuotteita siirretään nyt erikoisjärjestelyinä sataman sijasta varastoon.

Seinäjokelainen kuljetusyrittäjä Juha Ristimaa kertoo käyneensä hiljattain Kaskisissa sellulastin noudossa.

”Kun vakiolaiva ei liikennöi lakon aikana tehtaalta Ruotsiin, myös se tavara kulkee kumipyörillä nyt Vaasasta yli”, Ristimaa kertoo.

Kuljettajilta on vaadittu ymmärrystä ja venymistä, kun on käyty ajamassa massatavaraa hätäaputöissä.

”Sellun siirtäminen varastoon merkitsee sen siirtoa jossain vaiheessa taas satamiin, mistä varmasi jonkinmoista hintalappua alkaa muodostua.”

Ristimaan kuljetuskalusto käsittää 12 ajoneuvoa.

”Tiettyjä ajoja on silti hoidettava, joten yhden pelinappulan putoaminen aiheuttaa ajoa vajailla kuormilla. Tästä aiheutuu harmia.”

Ristimaan mukaan talousvaikutukset ovat dramaattisimmat pelkkiä kontteja ajaville yrityksille.

Lakosta kärsivät Ristimaan mukaan yrittäjät ja ne, jotka eivät ole mielenilmaukseen osallistuneet.

”Polttoaineen saannissa ei ole vielä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ollut hankaluuksia. Muuten kuljetukset ovat pelanneet.”