kasvimaan kertomuksia Sipulista terveyttä ja väriä
Täyttä laukkaa, sanovat sipulinviljelijät. Laukka palautuu germaanisiin kieliin, sipulin alkuperä on latinassa.
Sipulia on syöty yli viisituhatta vuotta. Vanhassa testamentissa erämaahan lähteneet israelilaiset muistelevat Egyptin herkkuja: siellä oli kalaa, kurkkua, melonia, sipulia. Egyptiläisten sipulit olivat miedompia kuin meidän valoisassa kesässä kasvaneet keltasipulimme, ja niitä syötiin tuoreena.
Meillä sipulia käytettiin aikoinaan lähinnä rohtona. Märkiville haavoille pantiin sipulikääre ja vilustumisvaivoihin juotiin sipulimaitoa. Halkaistulla sipulilla lievitettiin ampiaisenpiston kipua.
Jämsän seudulla sydänvaivoihin syötiin pari sipulia päivässä. Tätä nykylääketiedekin saattaisi suositella, sillä raa’an sipulin tiedetään vaikuttavan myönteisesti yleiskuntoon.
Rohtokäytön lisäksi sipulia on käytetty värjäykseen. Keltasipulin kuoret antavat oranssin sävyn, mutta punasipuli yllättäen vihreän.
Sipuli on helppo kasvatettava. Heti maan lämmettyä istukkaa painetaan puoliksi maan sisään ja odotetaan. Eikä aikaakaan, kun sipulipenkistä voi jo kerätä nipun mietoja kevätsipuleita. Tuhkalla voi torjua sipulin miltei ainoaa vihollista, sipulikärpästä.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
