Vedestä ja mullasta tarttuvat keuhkokuumeet lisääntyneet – taustalla useita syitä energiansäästöstä alkaen

Legionella-tartuntojen ehkäisemiseksi talousveden on oltava riittävän kylmää, enintään 20-asteista, ja lämpimän käyttöveden puolestaan yli 55-asteista.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Legionella-bakteerin aiheuttamat keuhkokuumeet ovat lisääntyneet viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Erikoistutkija Marjo Niittynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että taustalla voi olla monia syitä.

Tietoisuus taudista on parantunut ja diagnosointi kehittynyt, mutta myös väestön ikääntyminen, ilmaston lämpeneminen ja energiansäästötoimet voivat lisätä tautitapauksia.

Legionelloosin tyypillisin tartuntalähde ovat rakennusten vesilaitteistot. Niiden ohella tartunnan voi saada mullan tai kompostin käsittelyssä muodostuvasta pölystä.

Tänä vuonna havaituista tartunnoista poikkeuksellisen moneen näyttää liittyvän kontakti multaan. Osa tartunnoista saadaan ulkomailta.

Kiinteistöjen vesijärjestelmistä vastaavien sekä niiden käyttäjien on tärkeää tuntea legionellan torjunnan perusperiaatteet. Bakteeri pystyy lisääntymään vedessä, jonka lämpötila on 20–45 -astetta.

Tartuntojen ehkäisemiseksi talousveden on oltava riittävän kylmää, enintään 20-asteista, ja lämpimän käyttöveden puolestaan riittävän kuumaa, yli 55-asteista koko vesilaitteistossa olon ajan aina hananpäähän tai suihkuun saakka. Lämminvesivaraaja ei siten kannata säätää pienemmälle energiansäästön toivossa.

Talousvettä ei pitäisi seisottaa pitkiä aikoja, vaan huolehtia sen vaihtuvuudesta astioissa ja putkistossa.

Niittysen mukaan juomavesi säilyy hyvänlaatuisena vain muutamia päiviä muovisissa vesiastioissa. On tärkeää, että säiliöt pestään ja kuivataan säännöllisesti tyhjennyksen yhteydessä. Pesemättömissä vesiastioissa mikrobit voivat lisääntyä merkittävästi.

Käyttökatkon jälkeen ensimmäiset vesilitrat kannattaa juoksuttaa kraanasta suoraan viemäriin. Myös paljut ja porealtaat on syytä putsata säännöllisesti ohjeiden mukaisesti.

Legionella tarttuu muun muassa pieniä vesipisaroita hengitettäessä ja iholla olevien haavojen kautta.

Yleisempiä vesiepidemioita aiheuttavat kampylobakteerit ja norovirukset. Myös ne hyötyvät leudoista talvista ja lisääntyvästä sateisuudesta.