Lehto Group valmistaa huonemoduleita Hartolan talotehtaalla. Kuva: Markku Vuorikari
Analyysi: Kaksi peräkkäistä tuhoisaa vuotta tyhjensi Lehdon kassan – liiketoimintansa myyvä rakennusyhtiö päätyi vapaaehtoiseen pakkohuutokauppaan
Maaseudun Tulevaisuus analysoi Helsingin pörssissä noteerattujen isojen rakennusyhtiöiden tuloksentekokyvyn. Torstaihin tammi–syyskuun tulosjulkistuksensa siirtäneen Lehto Groupin tilanne näyttää toivottomalta.
Lehto Components Oy:n Hartolan talotehtaalla kootaan valmiita osia rakennuskonsernille. Kuvassa naulataan kipsilevyjä seinäelementtiin. Myös Lehto Components on myyty aiesopimuksella rahastoyhtiölle. Kuva: Markku VuorikariLehto Group ilmoitti 21. lokakuuta tehneensä aiesopimuksen koko liiketoimintansa myynnistä tytäryhtiöineen kiinteistösektoriin erikoistuneelle eurooppalaiselle rahastoyhtiölle.
Lehto Group on ollut käytännössä selkä seinää vasten ja pakotettu myymään omaisuuttaan.
MT:lle yrityksen tilanteesta laskelmat tehneen ja yritysten kassavirtoja mallintavan LJK Riku Lehtisen arvion mukaan varattomalla ja liiketoimintansa myyneellä yhtiöllä ei ole edellytyksiä yrityssaneeraukseen.
”Kyseessä on vapaaehtoinen, etukäteen yrityksen toimittama konkurssipakkohuutokauppa”, luonnehti Lehtinen Lehto Groupin tilannetta nyt syksyllä.
Aiesopimus koskee Lehdon kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Lehto Asunnot Oy:n, Lehto Tilat Oy:n, Lehto Components Oy:n ja Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n osakekantojen myyntiä.
Ostajan tarkoituksena on sijoittaa suunniteltujen osakekantojen myynnin jälkeen heti 10 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisia käteisvaroja hankittuun liiketoimintaan.
Lehto Components Oy:llä on taloelementtejä valmistavat tehtaat Hartolassa, Oulaisissa, Louhualla ja Iissä. Valmiita elementtejä käytetään esimerkiksi puukerrostaloissa.
Syviin talousvaikeuksiin ja aiesopimuksella koko liiketoimintansa myynyt Lehto Group lykkäsi tammi–syyskuun osavuosikatsauksensa julkaisemisen aiemmin ilmoitetusta torstaihin 9. marraskuuta.
Yritysten kassavirtoja laskeva Lehtinen simuloi MT:lle emoyhtiö-Lehdon koko tilivuoden 2023 ja vielä julkistamattoman kolmannen vuosineljänneksen.
Jos jäljelle jäävä Lehto päätyisi konkurssiin vuoden vaihteessa, jäljelle jäisivät laskelman mukaan runsaan kolmen miljoonan euron varat ja 110 miljoonan euron velat.
Kesäkuun lopussa Lehto Groupilla oli yhteensä 143 miljoonan euron velat.
Lehdon emoyhtiön vaikeuksien taustalla on kaksi kassavirtojen kannalta tuhoisaa vuotta peräkkäin.
Lehdon kassassa oli rahaa vielä vuoden 2021 alussa yli 100 miljoonaa euroa. Vuosien 2021 ja 2022 aikana emoyhtiö-Lehdon maksettavana olivat yhteensä 60 miljoonan euron velkojen lyhennykset.
Selviytäkseen Lehdon piti kahden vuoden aikana myydä omaisuuttaan 23 miljoonalla eurolla. Omistajat sijoittivat yhtiöön 32 miljoonaa euroa.
Lehdon kassa on kuivunut kolmen miljoonan euron kuukausitahtia. Kun Lehdon kassassa oli rahaa kesäkuun lopussa yhdeksän miljoonaa euroa, tarkoittaisi tämä sitä, että kassa olisi tyhjä lokakuussa 2023.
Koko vuoden osalta yhtiön positiivisen kassavirran selittävät varastojen myynnit sekä saamisten kotiuttamiset.
Jos henkilöstössä ja kiinteissä kuluissa ei enää ole saneerattavaa, liikkeenjohdon konsultin arvion mukaan Lehto selviäisi nykyisellä liikevaihtotasolla vain, jos liikevaihdon ja rakentamispalveluista aiheutuvien kulujen väliin saataisiin keskimäärin 17 prosenttia lisää katetta.
Tilanteessa, jossa Lehdon lähimpien kilpailijoiden – Skanskan, YIT:n ja SRV:n – nykyinen talouskunto kestää vallitsevan tarjoushinnoittelun tasot, Lehdon mahdollinen hintojen korotus saattaisi viedä siltä kriittisen määrän asiakkaita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
