VM:n budjettiesityksestä puuttuvat investointiohjelman satsaukset – ”Eihän tämä vielä riitä velkasuhteen vakauttamiseksi, ei lähellekään”
Budjettiesitys on odotetun kaltainen, mutta sisältää vasta osan odotetuista toimista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ensimmäinen budjetti on edelleen reilusti alijäämäinen, vaikka monesta kohteesta on niistetty. Kuva: Carolina HusuEnsimmäisen budjetin sisältämät toimenpiteet eivät vielä riitä isompaan julkisen talouden vahvistamistavoitteeseen, johon hallitus pyrkii, arvioi Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen.
”Eihän tämä vielä riitä velkasuhteen vakauttamiseksi, ei lähellekään”, hän sanoo.
Uutta velkaa joudutaan valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan edelleen ottamaan merkittävästi. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 10,1 miljardia alijäämäinen.
Toisaalta täyskäännös olisi ollut liikaa odottaakin. Finanssipolitiikan kääntäminen on usein mielekästä vaiheittain.
”Onhan alijäämä edelleen iso. Kukaan ei toisaalta ole ehdottamassa, että valtion velkaantuminen lopetetaan kokonaan. Tavoitteena on, että julkinen velka saadaan vakautettua suhteessa bkt:hen. Eli nollaan lukua ei vakavissaan tarvitse saada.”
Ensimmäinen budjetti myös sisältää vasta osan toimenpiteistä.
”On paljon toimenpiteitä, jotka ovat hallitusohjelmassa, mutta ne eivät näy vielä näissä laskelmissa”, lisää Määttänen.
”Yksi todella iso on esimerkiksi se, että hallitusohjelmassa esitetään hyvinvointialueiden menojen supistamista tehostamalla toimintaa, muistaakseni toista miljardia hallituskauden loppua kohden.”
Purra kuvasi perjantaina valtion korkomenoja koskevaa kalvoa ”herätyskalvoksi”.
Korkomenot tulevat kasvamaan useilla miljardeilla. Tämä rasittaa pidemmän päälle julkista taloutta, vaikka inflaation kiihtymisen myötä myös nimelliset verotulot ovat kasvaneet aikaisempaa nopeammin.
”Nollakoroista lähtiessä ne helposti moninkertaistuvat. Korkonäkymä ei ole kuitenkaan oleellisesti muuttunut sitten hallitusneuvotteluiden.”
Ensimmäinen budjetti myös sisältää vasta osan toimenpiteistä.
Hallitus on tehnyt valinnan sopeuttaa leikkaamalla menoja.
”Liittyy siihen tietysti riskejä, jos taloudellinen kehitys hallituksesta riippumattomista syistä muuttuu paljon heikommaksi. Jos tulee ikäviä yllätyksiä, eikä hallitus omilla toimillaan aio kiristää veroja, niin korjausliikkeet tehdään menojen puolella.”
”Toinen vaihtoehto olisi, että riskien realisoituessa oltaisiin valmiita myös kiristämään verotusta.”
Pienituloisia työssätyöviä tuetaan esimerkiksi työtulovähennystä kasvattamalla.
”Yleisemmin sosiaaliturvan leikkauksissa huoli on, että eri leikkaustoimet osuvat osin samoihin ihmisiin”, huomauttaa Määttänen.
Erityisesti maaseudulle kohdistuvat leikkaukset olivat valtiovarainministeriön ensimmäisessä budjettiesityksessä vielä maltillisia.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle säästöjä kohdistuu noin 30 miljoonan euron arvosta.
Suurin pudotus on turvepeltojen ilmastotoimiin viime vuonna osoitetun 30 miljoonaan siirtomäärärahan poistuminen.
Myös maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin tarjotaan hieman yli 25 miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän, mutta kuitenkin noin 20 miljonaa euroa enemmän, kuin vuoden 2022 tilinpäätöksessä.
Budjettiesitykseen on kirjattu myös maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Hallitusohjelman mukaisesti tasausvaraus on nousemassa 25 000 euroon.
Niin ikään kirjattuna on hallitusohjelmassa mainittu maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea maatalouden vuokratuloa kohdeltaisiin jatkossa pääomatulona.
Tuet puuntuotannon kestävyyden turvaamiselle ja metsäluonnon edistämiselle palaavat vuoden 2022 tasolle, eli tippuvat tämän vuoden tasosta noin 10 miljoonaa euroa.
Niin sanottun peltojen metsitystukeen eli tukeen joutoalueiden metsitykseen ei ohjata uusia rahoja, mutta aiemmin myönnetyt siirtomäärärahat ovat vielä ensi vuoden budjetissa käytössä.
Väyläverkkoon valtiovarainministeriön budjettiesitys tuo 9,5 prosentin pudotuksen viime vuodesta.
Perusväylänpidon määrärahoihin tulee yleisesti 2,3 prosentin laskua, mutta tienpidossa on laskua 5,3 prosenttia. Ensi vuonna tienpitoon on varattu 645 miljoonaa euroa.
Suurimmat pudotukset väyläverkossa osuvat kehittämisinvestointeihin. Esimerkiksi väyläverkon kehittämisestä lähtee vajaa kolmannes viime vuoden määrärahoista, milloin vuonna 2024 niihin on käytössä 286 miljoonaa euroa.
Budjettiesityksestä puuttuivat kokonaan Orpon hallitusohjelman investointiohjelman 2,97 miljardin euron väyläverkkoon liittyvät satsaukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
