Sudenkorennon selästä paljastui kuvassa outoja paukamia – tietokirjailija vahvistaa kuvaajan epäilyn

Elokorennon selässä matkustaa vesipunkkeja, jotka imevät korennosta ruumiin nesteitä. Kuva: Satu Lehtonen

MT:n toimittaja Satu Lehtonen otti kuvan korennosta, jonka selässä näkyy oransseja paukamia. "Ovatko ne punkkeja", hän ihmetteli. Tietokirjailija Sami Karjalainen vahvistaa Lehtosen epäilyn.

"Kuvassa on elokorento. Punaiset paukamat ovat vesipunkkeja, todennäköisesti Arrenurus-suvusta. Ne imevät korennon ruumiin nesteitä ja kulkevat sen mukana. Lopulta ne pudottautuvat isännästään."

Punkit eivät ole pelkkiä kyytiläisiä, vaan niistä voi olla korennolle merkittävääkin haittaa.

"Joillain muilla hyönteisillä on kyydissään lajeja, jotka vain matkustavat mukana", Karjalainen kertoo. "Harvemmin vesipunkit kuitenkaan sudenkorentoa tappavat."

Punkit nousevat korennon kyytiin vedestä, samalla kun korento kuoriutuu kotelostaan.

Sudenkorentokesä vaikuttaa olleen hyvä, Karjalainen kuvailee.

"Yksilöitä on paljon lennossa. Tarkkaa seurantatietoa ei kuitenkaan ole olemassa, eikä vuosia pystytä kovin luotettavasti vertaamaan toisiinsa."

Jos sudenkorentoja haluaa bongata luonnossa, on valittava aurinkoinen päivä ja suunnattava vesistöjen ääreen.

"Pilvisellä säällä korennot yleensä lepäilevät. Ne saalistavat loppukesällä ja voivat lennellä pihoillakin, yleensä avoimilla aurinkoisilla paikoilla", Karjalainen kertoo.

"Tähän vuodenaikaan lennossa olevat erityisesti ukonkorennot ja syyskorennot. Kuvan elokorento kuuluu syyskorentoihin."

Sudenkorentouroksilla voi olla vesistön ääressä reviiri, 5-10 metriä rantaviivaa, johon se ei päästä muita samanlajisia koiraita. Se pyrkii parittelemaan reviirillään naaraan kanssa.

Sudenkorentojen toukat elävät vesistöissä. Lajiston monimuotoisuus ja suojelu edellyttävät niiden elinympäristöjen suojelua.

"Sudenkorennot suosivat luonnontilaisia paikkoja ja puhtaita vesiä", Karjalainen kertoo.

"Sudenkorentoja elää soilla, puroilla, joilla, lammilla, järvissä ja niin edelleen. Soiden ojitus, turpeennosto, rehevöityminen, saastuminen ja vesistöjen rakentaminen tuhoavat sudenkorentojen elinympäristöjä."

Suomessa on tavattu 62 lajia sudenkorentoja. Kaksi lajia on luokiteltu uhanalaiseksi, kääpiötytönkorento ja viherukonkorento.

"Myös kookas ja näyttävä keisarikorento on leviämässä Suomeen. Tänä kesänä Paimiosta saatiin neljäs havainto lajista", Karjalainen kertoo.

Keisarikorento on jykevä ilmestys, joka kasvaa keskimäärin 78 millimetrin pituiseksi. Se metsästää perhosia ja muita korentoja ruuakseen. Sen vartalo on sinivihreä ja silmät vihreät.

Muutkin sudenkorennot ovat petoeläimiä ja saalistavat kaikenlaisia lentäviä hyönteisiä.

"Hyttysiä, paarmoja, kärpäsiä, surviaissääskiä, päivänkorentoja ja perhosia. Ihmiselle sudenkorennot ovat hyvinkin hyödyllisiä erityisesti napatessaan ihmisen ympärillä pörisevän paarman. Siitä kuuluu napsahtava ääni, jonka voi joskus pistää merkille", Karjalainen kuvailee.

Sudenkorentoja sen sijaan saalistavat ainakin linnut ja hämähäkit. Suurimmat lajit maistuvat haukoille.

"Esimerkiksi nuolihaukka on erikoistunut sudenkorentoihin", Karjalainen kertoo.