Suomen ulkopolitiikka tuuliajolla Islannin ilmatilassa
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat perinteisesti seisty kansallisesti yksimielisinä, mutta nykyinen hallitus koettelee tätä perinnettä jo toisen kerran. Ensin tulivat puolustusvoimien säästöt ja nyt riidellään Nato-maan ilmanvalvontaan lähtemisestä.
Kuva: Markku VuorikariPienen pohjoisen Islannin ilmatilan valvonta uhkaa repiä kappaleiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, jota on perinteisesti hoidettu kansallisella yksimielisyydellä.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti Ruotsin kanssa tiistaina, että maat osallistuvat Islannin ilmatilan valvontaan. SDP kiisti jälkeenpäin luvanneensa mukaanmenoa. Sen kantaa odotetaan nyt.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan hallitus ei aio muuttaa Suomen suhdetta Natoon.
Ajatus on, että Suomi ja Ruotsi valvoisivat Islannin ilmatilaa Norjan valvontavuorolla keväällä 2014. Ongelmalliseksi asian tekee se, että Islanti on Nato-maa ja tehtävään voi liittyä sotilaallisia toimia.
Asian herkkyydestä kertoo se, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä asia pitää käsitellä eduskunnassa ja että sen käsittelytapa voisi olla järeämpikin kuin mitä laki edellyttää.
Myös puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen perää juridisten yksityiskohtien selvittämistä ja laajaa keskustelua.
”Epämääräisissä tunnelmissa emme voi lähteä.”
Emeritusprofessori Raimo Väyrynen katsoo, että hanke on pohjoismaista yhteistyötä, eikä askel kohti Natoa.
”Jos haluaan nähdä mörkö seinällä, onhan se mahdollista.”
Entinen valtiosihteeri Risto Volasen mielestä hanke on iso askel kohti Natoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
