Saarikko varoittaa kampanjoimasta isoilla menolupauksilla – ”Suurimmat sähkölaskut ovat vasta tulossa”
Kulutuskäyttäytyminen on muuttunut varsin maltillisesti, vaikka kuluttajien luottamus talouteen on romahtanut. ”Tämä on erittäin ristiriitainen tulos”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Suomalaiset kantavat huolta valtionvelasta. Kaikissa maissa kansalaisten suhde julkiseen talouteen ei ole yhtä kiinteä. ”Suomalaiset kokevat talouden osaksi itsenäisyyttä. Se on valtava arvo yhteiskunnalle”, Annika Saarikko sanoo. Kuva: Jarkko Sirkiä”Suurimmat sähkölaskut ovat vasta tulossa suomalaisille”, varoittaa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Hintojen nousu on Saarikon mukaan tuonut vaikeuksia myös niiden suomalaisten elämään, jotka ovat tulleet palkallaan aiemmin hyvin toimeen.
Hintojen nousu ei kohtele kaikkia suomalaisia samalla tavalla. ”Joidenkin pk-yritysten ja maatilojen arjessa tilanne on jo hyvin vakava.”
”Inflaation raadollisimmat puolet tulevat vastaan maakuntien Suomessa.”
Sähkötukitoimilla hallitus ylläpitää suomalaisten motivaatiota ja sinnikkyyttä tukea Ukrainaa.
Hankalimmassa asemassa on Saarikosta sähkölämmitteisen omakotitalon asukas, joka on vastikään joutunut uusimaan sähkösopimuksensa.
”Venäjä toivoo ja tavoittelee eniten sitä, että meiltä loppuu sinnikkyys Ukrainan rinnalla seisomiseen. Venäjä ei saa voittaa myöskään muilla sodan rintamilla, kuten energiasodassa.”
Suomen talous uhkaa vajota ensi vuonna taantumaan, Saarikko sanoo. Edessä ei ole syvä kuoppa vaan pikemminkin maltillinen kasvun heikkeneminen.
”Riski taantumasta on aito, mutta toisaalta ennätyksellisen korkea määrä suomalaisia on nyt työn syrjässä kiinni.”
Työllisyysasteen trendi kohosi marraskuussa 74,7 prosenttiin. Miksi velkaantuminen silti jatkuu?
Ensi vuodelle kertyvää velkaa kasvattavat Saarikon mukaan ennen kaikkea keväällä tehdyt päätökset Puolustusvoimien lisämiljardeista ja pakolaiskysymyksen hoidosta. Lisäksi osa on koronan jälkilaskua.
Valtionvelan kasvattaminen on Saarikon mukaan ollut välttämätöntä kriisien keskellä.
Hän varoittaa kampanjoimasta kevään vaaleissa isoilla menolupauksilla.
”Veronmaksajien rahoilla toteutetun hyvinvoinnin tarjoamisen rajat alkavat tulla vastaan. Syynä on ikääntyvän kansakunnan todellisuus. Meille syntyy ennätyksellisen vähän lapsia, yhä isompi joukko tarvitsee hoivaa ja meillä on työikäistä väestöä liian vähän.”
Lääkkeeksi kestämättömään menojen ja tulojen epäsuhtaan Saarikko mainitsee menojen leikkaamisen ja ehkä myös verojen korottamisen.
”Velkaantumisen taittaminen tulee olemaan mahdottoman vaikea harjoitus. Se tarkoittaa, että jättimäisiä uusia menolupauksia ei kannata suomalaisille vaaleissa luvata.”
”Valtionvelan tilanne ei ole niin huono kuin synkimmät oppositiopuheenvuorot maalaavat, mutta ei myöskään niin hyvä, että vaalien alla kannattaisi käydä julistamaan, mistä kaikesta ei ainakaan voida säästää.”
Valtionlainan korkokulujen kasvu tulee kaventamaan talouden liikkumavaraa merkittävästi, Saarikko varoittaa. Hän ennustaa, että korkojen nousu jatkuu vielä tovin.
Lokakuussa Suomen kymmenvuotisten valtionlainojen korko nousi 3 prosenttiin. Tiistaina korko oli 2,9 prosenttia.
Euroopan keskuspankki nostaa korkoja hillitäkseen hintojen nousua. Samaan aikaan EU-maat tekevät järeitä tukitoimia kansalaistensa tukemiseksi. ”Tuilla tuppaa olemaan riski inflaation kiihdyttämiseen.”
”Keskuspankin uskottavuus ja riippumattomuus ovat arvokkaita asioita Euroopalle.”
Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli syys-, loka- ja marraskuussa mittaushistorian heikoin.
Muutokset kulutuskäyttäytymisessä ovat toistaiseksi olleet varsin maltillisia, kerrotaan valtiovarainministeriön tiistaina julkaisemassa talouskatsauksessa.
”Tämä on erittäin ristiriitainen tulos. Samaan aikaan kun luottamus talouteen on romahtanut ennätyksellisen alas, se ei kuitenkaan näy vielä käyttäytymisessä, esimerkiksi asuntolainojen lyhennysvapaiden määrässä”, Saarikko sanoo.
Saarikko tulkitsee, että luottamus talouteen ei ole romahtanut. ”Se on hahmottumattomampaa pelkoa sodasta, jonka takia luottamus huomiseen on heikoilla.”
”Päätöksentekijöiden vastuulla on olla lietsomatta ihmisten pelkoja ja luoda toivon näköaloja.”
”Luottamus hyvinvointiyhteiskuntaan on ollut suomalaisten peruste hyväksyä korkea verotus.”
Onko EU ajautumassa kauppasotaan Yhdysvaltojen kanssa?
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Inflation Reduction Act tulee voimaan tammikuun alussa. EU:n arvion mukaan lakipaketti vääristää reilua kilpailua ja suosii yhdysvaltalaisia yrityksiä vihreän siirtymän nimissä.
”Valtionvarainministereiden kokouksissa huoli Yhdysvaltojen protektionistisista ajatuksista on kyllä ilmeinen. EU:n on korkea aika herätä siihen, että EU:n pitää olla myös kilpailukykyunioni”, Saarikko sanoo.
Suomen ratkaisuna ei ole yhteinen velka, Saarikko sanoo. ”Kunkin maan pitää huolehtia omasta taloudestaan ja investoinneistaan.”
Mistä valtiovarainministeri on taloudessa eniten huolissaan?
Sodasta, huoltosuhteesta ja kansan motivaatiosta maksaa veroja.
”Luottamus hyvinvointiyhteiskuntaan on ollut suomalaisten peruste hyväksyä korkea verotus”, Saarikko sanoo.
”Jos on turvaton olo, kun vie lapsen päiväkotiin, jossa hoitajat vaihtuvat koko ajan tai jos oma läheinen on liian pitkään kotihoidossa, kun paikkaa palvelutalosta ei löydy, näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Rahoille pitää kokea saavansa vastinetta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
