Huoli turvallisuudesta hallitsi kokoomuksen kesäkokousta Mikkelissä – "Toivon todella, että tiedustelulaki menee eteenpäin"

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan turvallisuusviranomaisten rahoitus pitää varmistaa ensi vuoden budjetissa. Kuva: Jere Lauha

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksia mahdollisena vaihtoehtona kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseen Suomesta.

Mikkelissä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Orpo sanoi, että joidenkin henkilöiden osalta kielteinen päätös voi aiheuttaa riskitilanteita.

Orpon mukaan myös turvallisuusviranomaisten määrärahoja on tarkasteltava uudelleen Turun tapahtumien jälkeen.

Orpo sanoo, että mikäli ensi vuodelle suunnitellut määrärahalisäykset turvallisuusmenoihin eivät vastaa tämänhetkistä tarvetta, rahat pitää jostain löytää.

Valtiovarainministerin mukaan suunnitellut lisäykset on käytävä huolellisesti läpi. Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.

Sisäministeri Paula Risikon mukaan (kok.) Suomi on onnistunut hyvin kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksissa, jos verrataan muihin EU-maihin.

Maassa on kuitenkin noin 11 000 kielteisen päätöksen saanutta, joista suurin osa on valittanut päätöksestään.

Risikon mukaan yksi keino lisätä vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta olisi lisätä lähtevillä maksettavaa korvausta. Asiakirjojen saanti henkilöiden kotimaista taas hidastaa pakkopalautusten toimeenpanoa.

Risikko myös toivoo että niin sanottu siviilitiedustelulaki menisi eteenpäin eduskunnassa. Suojelupoliisin tiedusteluvaltuuksia kasvattava laki vaatii eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestystä, mikä vaatii kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöä.

"Toivon todella, että tiedustelulaki menee eteenpäin, mutta eduskunta päättää."

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) selvittää, pitäisikö laittoman maassaolon rangaistuksia kiristää. Hän myös selvittää, miksi Turun terroriteosta epäilty ei näkynyt Suomessa rekistereissä, vaikka hänet oli aiemmin rekisteröity Saksassa.

Talouden noususuhdanne ja puolueen vahva gallup-kannatus pitivät kokoomusväen tyytyväisenä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen nosti puheenvuorossaan esille turvallisuusasioiden lisäksi sosiaaliturvan uudistamisen ja liikenteen päästöjen vähentämisen.

Perustulosta kokoomuksessa ei innostuta, vaan sosiaaliturvan tulisi patistaa työntekoon.

"Liian avokätinen tai vastikkeeton sosiaaliturva passivoi ja on nuorelle työnhakijalle karhunpalvelus", Jokinen painotti.

Kokoomus ehdottaa, että liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltaisiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Jokisen mukaan ihmisten liikkumista ei pidä rajoittaa mutta päästöjä täytyy vähentää.

"Toimenpiteet voisivat olla esimerkiksi panoksia autoliikenteen sähköistymiseen, julkisen liikenteen kehittämiseen, raideliikenteeseen, kaasuautoihin, mahdollisiin veromuutoksiin, työsuhdeautoihin ja kevyen liikenteeseen."

Jokisen mukaan biopolttoaineet ovat siirtymäkauden ratkaisu.

"Se, kuinka pitkälle tulevaisuuteen biopolttoaineita käytetään, on viime kädessä tekniikan kehityksen ja markkinoiden päätettävissä."