Tämä startupyritys tarjoaa vanhuksille seuranpitoa, siivousta ja suihkuttelua ‒ tarkoituksena on laajentua Suomesta maailmalle

Gubbelaiset. Gustav Nygren (vas.), Meri-Tuuli Laaksonen, Paula Suurmaa, Venla Väänänen, Linda Tuomikoski, Anna Helve ja Sandra Lounamaa esittelivät Slushissa vanhuspalveluyhtiön toimintaa kiinnostuneille. Kuva: Kimmo Lundén

”Kunnissa ei ole riittävästi resursseja kotihoitoon, meillä on tarjolla tekijöitä”, kertoo Meri-Tuuli Laaksonen Maaseudun Tulevaisuudelle.

Loppuunmyyty kasvuyritystapahtuma Slush avautuisi minuuttien päästä Helsingin Messukeskuksessa.

Vanhuksia avaustava kotihoidon palveluyrityksellä Gubbella on oma ständinsä Messukeskuksessa — ja gubbelaisilla kalenteri täyttynyt tapaamisista potentiaalisten riskipääomasijoittajien ja -rahastojen edustajista.

Vuonna 2018 perustetulle kodinhoidon vanhuspalveluita tarjoavalle startup-yhtiölle ei riitä rauhallinen kasvu tulorahoituksen avulla. Kunnille, ensi vuoden alusta aloittaville hyvinvointialueille ja omaisille tarjotun avun Gubbe aikoo skaalata maa kerrallaan Eurooppaan, maailmalle.

Yhtiö toimii jo Ruotsissa, syksyllä vuorossa on ollut laajentaminen Isoon-Britanniaan. Seuraava kohdemaa on todennäköisesti Saksa. USA:kin kiinnostaa.

Viime huhtikuussa startup Gubbe hanki riskisijoittajilta 4,1 miljoonaa euroa riskipääomaa. Kuluvan vuoden liikevaihdoksi Gubbe arvioi kaksi miljoonaa euroa, kun vuosi sitten liikevaihtoa kertyi 1,1 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 liiketulos oli kasvuvaiheen yritykselle vielä raskaasti tappiollinen: -1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö tavoittelee seuraavaa, suuruudeltaan 10—15 miljoonan euron riskipääomasijoitusta ensi syksynä.

Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa perustivat startupyritys Gubben vuonna 2018.

”Seuranpitoa, vanhusten ulkoiluttamista, ruuanlaittoa, siivoamista, suihkutusta, vaipanvaihtoa, kotihoidon tehtäviä”, luettelee vuonna 2018 perustetun Gubben markkinoinnista vastaava Venla Väänänen nuorten gubbelaisten kotihoidon tehtävälistaa.

Väänänen kertoo, että Suomessa noin 30 kuntaa on osin tai kokonaan korvannut kotihoidon Gubbe-palvelulla. Yhtiön johto on kiertänyt tapaamassa ja esittelemässä toimintaansa kaikilla aloittavilla hyvinvointialueilla.

Suurin gubbelaisten keskittymä yhtiöllä on Laaksosen mukaan Varsinais-Suomessa, jossa sillä on muutama tuhat avustajaa. Uusia pilottihankkeita koulutuksineen on alkamassa.

Yritys yhdistää apua ja aktivointia tarvitsevat ikäihmiset ja osa-aikatyötä tarvitsevat nuoret aikuiset.

”Gubbeksi hakeudutaan aika paljon työn merkityksellisyyden vuoksi”, Väänänen kertoo.

Tekijöiltä ei edellytä hoitajakoulutusta, eikä työnkuvaan kuulu terveydenhoidon ammattilaisen tehtäviä, kuten lääkkeiden jakelua.

Osa-aikatyötä tekevät ovat iältään 16—25-vuotiaita, jotka tyypillisesti tekevät työtä 2—6 tuntia viikossa. Palkka on 11 euroa tunnissa ja tekijät työskentelevät kevytyrittäjinä.

Slushin avajaisissa päälavan katsomo oli viimeista paikkaa myöten täynnä. Lasereita, jymisevät bassoäänet, savua ja pöhinää. Kuva: Kimmo Lundén

Nopea kasvu markkinalta toiselle edellyttää pääomia. Rahaa palaa.

Miksi Gubbe haluaa skaalata liiketoimintansa nopeaan tahtiin uusiin maihin? Miksi tulorahoituksella liiketoiminnan kasvattaminen ei ritä, Venla Väänänen?

”Fundamentaalinen kysymys startup-yritykselle. Haluamme olla maailman paras vanhuspalveluyritys. Tarvitun teknologian kehittäminen ei olisi tulorahoituksella mahdollista, eikä myöskään riittävä markkinointiin. Laajentuminen vain tulorahoituksella kestäisi 20 vuotta.”

Kaksipäiväiseen kasvuyritystapahtuma Slushiin on tulossa noin 12 000 kävijää. Näistä 4 600 on startup-yrittäjiä ja 2 600 sijoittajaa. Ideat ja eurot etsivät toisiaan.

Tapahtuma yhdistää varhaisen vaiheen riskisijoitusrahoittajat ja -rahastot lupaavien kasvuyristysten kanssa. Paikalla on teknologiayrityksiä eri puolilta maailmaa. Elintarviketeknologiaa tarjoaa saksalainen sienikasvattamo Mushlabs GMbH.

Suomalaiset startupit ovat keränneet kuluvana vuonna ennätysmäärän riskisijoituksia, raportoi Pääomasijoittajat ry Slush-tapahtuman aattona.

1,3 miljardin euron yhteenlasketut sijoitukset varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin ylittää koko vuoden 2021 miljardin euron uusien riskisijoitusten arvon.

Korkean tason poliittisia päättäjiä Slushissa edustivat puheenvuoroillaan innovaatioista ja teknologiasta vastaava EU-komissaari Mariya Gabriel ja pääministeri Sanna Marin (sd.).

Slushin toimitusjohtaja Eerika Savolainen haastatteli pääministeri Marinia, miten Eurooppa ja Suomi pitävät huolen teknologisesta osaamisestaan globaalissa kilpailussa.

Sujuvasanaisessa haastattelussa Marin painotti, kuinka ”teknologian kanssa emme saa tehdä samaa virhettä, mitä teimme energian kanssa”.

Marin viittasi Venäjään, jonka energiasta muu Eurooppa tuli väärin valitulla politiikalla liian riippuvaiseksi.

Esimerkiksi mikrosirujen ja puolijohteiden osalta Euroopan tulisi investoida omaan valmistukseen, jotta Eurooppa ei olisi liian riippuvainen Aasiasta ja Kiinasta.

”Kauppasuhteita ei tule katkaista (Kiinaan, Aasiaan), mutta kiristykseen ei pidä joutua”, Marin viittasi Venäjän politiikkaan ja hyökkäykseen Ukrainaan.

Slushissa mukana olevien yritysten laajasta toimialakirjosta käy esimerkkinä heti Marinin haastattelun jälkeen päälavalla toimintaansa esitellyt ja ruokahävikkiä maailmanlaajuisesti vähentämään perustettu Too Good To Go -yhtiö. Yhtiön perustaja Mette Lykke kertoi yleisölle yhtiön missiosta ja tavoitteista.

MT:n julkaisija Viestimedia on mukana yhteistyössä Gubbe-kummipalvelun kanssa mahdollistamassa sen kahdelle vanhukselle vuoden ajaksi.

Juttua korjattu 23.11.2022 kello 15:25: Gubben liiketappio vuonna 2021 oli 1,5 miljoonaa euroa eikä 5,1 miljoonaa euroa.

Juttua korjattu 21.11.2022 kello 14:15 kuvassa Linda Tuomikoski ja Anna Helve (eivät Nina Tuomikoski ja Anna Heli).

Slushiin on myyty 12 000 lippua. Kasvuyritykset ja riskisijoittajat hakevat ja tapaavat toisiaan. Kuva: Kimmo Lundén