Avoimia yhteistyötä tekeviä yhteiskuntia puukotetaan nyt selkään monin eri tavoin ja kaikkialla − tuorein isku osui Suomeen
Demokratiaan kuuluu se, että totuutta ja vastuullisia yritetään kaivaa esiin. Vastapuolella tätä ”ongelmaa” ei ole.
Suomen hallitus ja johtavat viranomaiset tiedottivat Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla Viron ja Suomen väliseen kaasuputkeen ja tietoliikennekaapeliin tulleista vaurioista, joita epäillään sabotaasiksi. Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kansliaMünchen11.10.202319:59
Kun katsotaan Viron ja Suomen välistä kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia sabotoineiden mahdollisia motiiveja, Venäjä on helppo leimata vastuun kantavaksi ”ulkopuoliseksi toimijaksi”.
Vedenpitäviä todisteita tästä tuskin saadaan koskaan. Ja vaikka suhteellisen pitäviä todisteita kertyisi, Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja hänen esikuntansa mielestä ne eivät todista mitään.
Suomen kaltaiselle avoimelle yhteiskunnalle jää todennäköisesti käteen vain epävarmuus, epäluulo ja uskon puute. Ne jäytävät sekä tavallisia kansalaisia että päättäjiä korkeinta valtionjohtoa myöten.
Näin on, vaikka miten julkisuudessa toisin todistellaan.
Me emme kuitenkaan painiskele kadun aurinkoisella puolella yksin: avoimia yhteiskuntia ja niiden muodostamia yhteisöjä puukotetaan nyt selkään kaikkialla ja monin eri tavoin.
Serbian ja Kosovon välien kiristyminen, Yhdysvaltain sisäpolitiikan kasvava kaaos, laitaoikeiston vaalivoitot Euroopassa, EU-maiden kitkerä riitely pakolaisista, Hamasin säälimätön terrori-isku Israeliin, isku Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen ja niin edelleen.
Ukrainan sodan loppuratkaisun kannalta asetelma on kaikkea muuta kuin lupaava.
Listaa olisi helppo jatkaa. Jotkut liittävät siihen jopa Ruotsin jengirikollisuuden.
Kaikkea tätä voi kutsua hybridivaikuttamiseksi. Se voi olla Venäjän ohjailemaa. Tai jonkun muun. Tai sitten ei.
Joka tapauksessa kaikki tämä repii monenkeskiseen yhteistyöhön ja liberaaliin demokratiaan uskovaa kansainvälistä yhteisöä. Sitä, joka tukee Venäjän hyökkäystä torjuvaa Ukrainaa ja joka panee kampoihin globaalia vaikutusvaltaansa kasvattavalle Kiinalle.
Oletettavasti kadun synkällä puolella toisaalta Kiinaan ja toisaalta Venäjään kiinnittyvä autokratioiden, diktatuurien ja illiberaalien demokratioiden enemmän ja vähemmän löyhä akseli myhäilee tyytyväisenä. Osin yhdessä, osin erikseen, varmasti osin myös toisistaan tietämättä.
Ukrainan sodan loppuratkaisun ja tulevan geopoliittisen voimatasapainon kannalta asetelma on kaikkea muuta kuin lupaava.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja asemapaikkanaan München.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
