Poikkeuksellisen korkea kullan hinta tuo uusia yrittäjiä Lappiin

Kullanhuuhdonnan suosio Lapissa on säilynyt vähintään ennallaan, eikä kullan nykyinen korkea hinta sitä ainakaan vähennä. Kuva: Viestimedian arkisto

Kullan maailmanmarkkinahinta on kivunnut viime aikoina uusiin ennätyksiin.

Vuonna 2000 sai grammasta kultaa alle 10 euroa, mutta tällä hetkellä hinta huitelee jo lähes 80 eurossa.

Hintataso ei ole aiheuttanut varsinaista kultaryntäystä Lappiin, mutta kiinnostuneita tulijoita on ulkomailta asti.

Lemmenjoella ei enää kaiveta koneellisesti kultaa, mikä on pudottanut vuosituotantoa.

Ennen kultaa vaskattiin 25‒30 kiloa kesässä, nykyisin vain kolmasosa siitä.

Kittilässä sijaitseva Euroopan suurin kultakaivos tuotti viime vuonna seitsemän tonnin tuotannon.

Jos kullan haluaa realisoida nopeasti, seuraa huuhdontakullankin hinta maailmanmarkkinahintaa. Jos on mahdollisuus odottaa, saa huuhdontakullasta usein sen harvinaisuusarvoon perustuen paremman hinnan.

Verkkokulta-sivusto kertoi maksaneensa kuvan vastaavista kultasormuksista myyjälle vähän vajaat 130 euroa. 14 karaatin kulta on Suomessa yleisimmin käytetty kultaseos.  Kuva: Viestimedian arkisto

Tänä kesänä kullankaivajia on saapunut Lappiin suomalaisten lisäksi Hollannista, Ruotsista ja Saksasta.

Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Kai J. Rantanen sanoo, että some ja tv:n ulkomaiset reality-sarjat kullankaivajista synnyttivät liikettä jo ennen tätä.

Julkisuus on tuonut uusia jäseniä, mutta myös vaihtuvuutta jäsenkuntaan.

”Moni on sittemmin huomannut kullankaivuun todellisuuden, joka ei ehkä omalle psyykelle ja fysiikalle sovikaan. Vahvaa selkää tämä kysyy”, Rantanen sanoo.

Viime vuosina uusia jäseniä on tullut mukaan noin 300 vuodessa. Poistujia on 200–250, joista osa vaihtaa iän perusteella paikkaa autuaille kultamaille.

Noin kahdesta tuhannesta kaivajasta vain parikymmentä saa ammattimaista elantoa ainakin osittain kullasta, Rantanen sanoo. Jäseniä yhdistyksessä on yli neljä tuhatta.

Kullankaivuu on Rantasen mukaan tarkkaan säädeltyä ja valvottua.

”Ympäristöluvitus konelliselle kaivuulle on erittäin tarkkaa, samoin toiminnan kontrolli. Kymmenkunta eri viranomaista vastaa luvituksesta ja valvonnasta, eli byrokratian purkamisesta ei ainakaan voida puhua.”

Jokivesissä elävät raakut on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi, mitä niistä tiedetään Lemmenjoella?

”Metsähallitus lienee kartoittanut nämäkin purot, eikä raakuista ole sitä kautta tullut tietoa”, Rantanen toteaa.

Pari vuotta sitten tehdyissä sukelluskartoituksissa raakkua esiintyi eniten Tenojoen vesistössä.

"Tietyt intressipiirit ovat kylläkin jo vuosia sitten käyttäneet tämänkin kortin yrittäessään kampittaa kullankaivua. Perätönhän sekin väite oli."

Helmestyksestä Koilliskairassa löytyy lehtiviite 1930-luvulta.

Valtion omistamilla maa-alueilla tarvitaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä kullanhuuhdontalupa. Yksityisen omistamalla maalla kullanhuuhdontaan riittää maanomistajan lupa.

Koneelliseksi luokiteltava kullankaivu vaatii myöskin erillisen vesitalous- ja ympäristöluvan, jotka myöntää aluehallintovirasto (AVI).