Maan ääni -kokoelma kaikuu maahenkeä vuosikymmenten takaa
Muusikko Petri Tiainen muutti takaisin kotiseudulleen Parikkalan Uukuniemelle muutama vuosi sitten. Terhi Torikka Kuva: Viestilehtien arkistoPARIKKALA (MT)
Ei ehkä arvannut uukuniemeläinen runoilija ja maanviljelijä Väinö Vuorinne 1900-luvun alkupuoliskolla, että säkeensä vielä vuosikymmenten päästä kaikuisivat synnyinseudullaan, vieläpä lauluina.
Uukuniemellä syntynyt ja kasvanut muusikko Petri Tiainen tarttui Vuorinteen perikunnan julkaisemaan Unteni juhlat -runokokoelmaan ensi kerran kymmenisen vuotta sitten.
”Olin säveltänyt runoihin melodioita teatterissa työskennellessäni ja kesälomalla innostus jatkui.”
Siitä lähtien Tiainen sävelsi silloin tällöin jonkin runoista lauluksi. Neljä vuotta sitten hän kokosi kappaleet yhteen esitettäväksi.
Silloin syntyi myös idea levystä. ”Keikka aina katoaa. Levyllä kappaleet ovat pysyvämmässä muodossa ja kaikkien kuultavissa.”
Iso projekti vaati paljon uuden oppimista, vaikka levyttäminen muuten oli aiemmin YUP-yhtyeessä soittaneelle Tiaiselle tuttua.
Tukea levyn tekoon tuli muun muassa Suomen kulttuurirahastosta sekä Parikkalan kunnalta ja seurakunnalta.
Muutama viikko sitten julkaistulle Maan ääni -omakustanteelle on koottu 14 Vuorinteen runoihin sävellettyä laulua.
Sävellykset ovat Tiaisen ja hän myös laulaa levyllä. Sovituksissa merkittävä rooli oli levylläkin soittavilla Antti Nykäsellä ja Marko Salmelalla.
”Heidän kanssaan kappaleet saivat lopullisen muotonsa.”
Tiainen kiittelee Vuorinteen runoja helpoiksi työstää.
”Selvästi hän oli luonnonlahjakkuus. Runomitta ja riimit ovat hyvin kohdillaan ja sisältöön helppo tarttua.”
Runot sopivat sävellettäviksi alkuperäisessä muodossaan.
Levyn lopullinen kokonaisuus valikoitui muutaman kymmenen runon joukosta.
Mukaan tuli etenkin luontoa ja ihmiselon tuntoja käsitteleviä tekstejä.
Kevätkylvö-runo tuo Tiaisen mieleen vahvasti oman isän ja isoisän.
”Vuorinne on osannut pukea sanoiksi maahengen. Tunnot ovat tuttuja isältäni, joka oli viljelijä.”
”Sadon saavansa kauniin vartoo. Hän vartoo ja vartoa saa. Mut kerranpa syksyn tullen hänen toiveensa toteutuu. Sadon saadessansa runsaimman, pois huolensa unhoittuu”, Tiainen laulaa levyllä.
Nimikappale Maan ääni summaa levyn kokonaisuuden.
”Se on maaseudun henkistä perintöä, tavallaan taltiointi isovanhempien ajasta ja sukupolvesta”, 40-vuotias muusikko sanoo.
Runossa kehotetaan kuulemaan, ”mitä korpemme kuiskaa ja peltomme haastaa, mitä kuulemme metsästä maasta”.
Vanhoihin teksteihin tarttumista helpottivat vanhemmilta ja isovanhemmilta kuullut tarinat sekä vanhat kuvat.
”Olen kasvanut samassa ympäristössä. Vielä 1970-luvun lopulla maalla oli samaa yhteisöllisyyttä kuin Vuorinteen aikaan.”
Ympäristö Vuorinteen ja Tiaisen kotiseudulla on edelleen sama, vaikka maisema osin on muuttunut.
”Järvi ja saaret näyttävät varmaan melko samoilta kuin 70 vuotta sitten.”
Kotiseutu liittyy levyyn muutenkin vahvasti. ”Tätä voi sanoa lähimusiikiksi. Tekstit, sävellykset, äänitys ja miksaus ovat kaikki paikallista.”
Parikkalan kanttorina työskentelevällä Tiaisella on jo mielessä myös jatkoa projektille.
”Uukuniemeltä löytyy vielä ainakin kaksi eri aikakausien runoilijaa, joiden teksteistä joitain olen jo säveltänyt.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
