Kauhajärven VPK:n uudehko 1+8-paikkainen VW Caravelle maksettiin talkoopalkkioilla ja Palosuojelurahaston 40 prosentin tuella. Tiina Roumio tarkistaa varustelistaa.
Peräkylillä aika käy hädän hetkellä vähiin – maaseudulla sopimuspalokunnat ovat läsnä lähes kaikissa pelastustehtävissä
Miten vapaa- ja sopimuspalokuntien toiminnalle käy sotessa, joka myllertää pelastusorganisaatiota?
Lapuan Kauhajärven paloaseman pihassa Kari Sulkakosken (punainen kypärä) valvoma iltaharjoitus antaa kokemusta liikenneonnettomuuksien todellisista olosuhteista, pimeydestä ja talvisesta kylmyydestä. Palokuntalaisista 15 kuuluu hälytysosastoon, yhteensä jäseniä on 45. Kuva: Johannes Tervo
Ensivastetehtävässä voidaan mitata uhrin verestä happisaturaatio Kari Sulkakosken näyttämällä tavalla.
Jaakko Riihimäki testaa savusukellusvarusteisiin liittyviä rutiineja.Kauhajärven kylätaajamassa on elämää talvisena maanantai-iltana. Joukko vapaapalokuntalaisia kokoontuu pakkasilmassa paloaseman pihaan onnettomuusharjoitukseen.
”Kolareista meille eniten tulee hälytyksiä. Lähellä menee vilkas Vaasa–Kyyjärvi-tie, jolla sattuu paljon hirvikolareita ja muita onnettomuuksia. Toisinaan on jouduttu katkaisemaan tie ja kierrättämään liikenne kylän kautta järven ympäri”, Kauhajärven vpk:n puheenjohtaja ja yksikönjohtaja Kari Sulkakoski kertoo.
Hälytyksiä tulee kolmisenkymmentä vuodessa. Sulkakoski asuu Kauhajärven paloasemaa vastapäätä ja lähtee ensimmäisten mukana kohteeseen. Kauimmaiset tulevat viiden kilometrin päästä.
”Tästä on noin 30 kilometriä lähimpiin paloasemiin, joista lähin hälytetään aina myös tehtäviin. Apu saadaan aina paikalle. Jos paloasemien välimatkat pitenevät, pitenee myös aika kohteen saavuttamisessa. Ja joskus aikaa ei ole yhtään ylimääräistä.”
Sulkakoski liittyi toimintaan vuonna 1999, ja nyt kaksi omaa poikaa on lähtenyt mukaan vapaapalokuntaan. Kauhajärvellä jäsen saa varustuksen ja rahakorvausta harjoituksista ja hälytyksistä. Yhdistystoiminta on erikseen, ja siihen kerätään rahaa esimerkiksi puukaadoilla ja lumenpudotuksilla.
”Ymmärrän, että säästöjä tarvitaan, mutta hankala hälytyksiä on hoitaa kauempaa pitkien välimatkojen takia. Suuria kuluja ei ole, kun ei ole päivystystä. Yhtään ylimääräistä palokuntaa ei ole tällä alueella.”
Sulkakosken mukaan vapaapalokunnan toiminta koetaan tärkeäksi ja erityisesti ensivastetoiminta turvaksi kylälle.
Nyt palokuntanuorten toiminta on tauolla. Lapset pääsevät tutustumaan palokunnan toimintaan koulun kanssa järjestettävissä pelastautumisharjoituksissa. Kolmen vuoden välein 3–6-luokat kutsutaan paloasemalle palokuntailtaan.
”Tuolloin kaikki harjoittelevat elvytyksen alkeita sekä alkusammutusta. Nuoria kyllä löytyy palokuntatoimintaan mukaan. Koulutus ei mene hukkaan, vaikka he muuttavat yleensä pois kylältä.”
Suomen hallitus antoi joulukuussa esityksen sosiaali- ja terveystoimen, sekä pelastustoimen uudistamiseksi. Vuoden 2023 alussa nykymuotoiset pelastuslaitokset Helsinkiä lukuun ottamatta lakkaavat ja pelastustoimi järjestetään uudelleen osana uutta hyvinvointialuetta.
Vapaaehtoisten palokuntien toimintaan perustuvat sopimuspalokunnat haluavat pitää sopimusten nykyisten tason ennallaan.
”Ainakin indeksikorotus olisi hyvä minimitaso sopimuksille ja se, että fasiliteetit säilyisivät”, sanoo Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen.
Suomalaisten arkea turvaa noin 15 000 sopimuspalokuntalaista. Hämmennys toiminnan jatkuvuudesta heräsi, kun suomalainen oikeuskäytäntö ratkaisi varallaoloihin liittyvät yleisesti käytetyt lähtöaikavaatimukset liian tiukoiksi. Suoritetut varallaolot tulkitaan näissä tapauksissa työajaksi. Tämä moninkertaistaa varallaolokorvauksen kustannuksia.
Sopimuspalokuntalaisten varallaoloihin liittyviä lähtöaikavaatimuksia on jo pidennetty esimerkiksi 15 minuuttiin ongelman ratkaisemiseksi.
Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että ilman sopimuspalokuntia ei tulla toimeen. Ministeriössä on vahvistettu kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen myös maaseudulla. Voimassa olevat sopimukset siirtyvät näillä näkymin sellaisinaan hyvinvointialueille.
”Jos joku pelastuslaitos tekee ratkaisuja, ei se tarkoita, ettei sopimuspalokunnilla ole tärkeä rooli. Lähtökohtaisesti sopimuspalokuntalaiset tekevät työtä halusta auttaa. Suomessa myös pelastuslaki ohjaa toimintaa”, Lepistö sanoo.
”Tosiasia on, ettei tehokkuusvaatimuksia ole varaa höllentää. Hädässä ihmiset tarvitsevat apua mahdollisimman pian. Nyt pelastuslaitokset pohtivat vaihtoehtoisia keinoja tehokkaan toiminnan aloittamisen turvaamiseksi varallaolon sijaan. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty korotettua hälytysrahaa.”
Vapaaehtoinen palokunta eli vpk on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kun vpk tekee sopimuksen alueensa pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta.
Sopimuspalokuntia on Suomen pelastusalan keskusjärjestön mukaan noin 700, ammattipalokuntia 112.
Sopimuspalokunnat ovat mukana koko maa mukaan lukien noin puolessa pelastustoimen tehtävistä, ja niillä on vuosittain noin 70 000 hälytystehtävää.
Sopimuspalokunnissa on yli 13 000 koulutettua, hälytyskelpoista palokuntalaista. Kaikkiaan palokuntalaisia noin 33 000.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
