RKP toivoo hallituskumppaneiksi muita maaseutuystävällisiä
Ruotsalaisen kansanpuolueen mielestä talouden sopeutustoimissa pitää keskustella monista leikkauskohteista, mutta paljon myös uudistuksista.
RKP tukisi veropolitiikalla työllistämistä, käynnistäisi työmarkkinauudistuksen ja purkaisi varsinkin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinloukkuja. Leikkauksiakin silti tarvitaan – noin parin miljardin euron verran.
”Ei ole realistista kuvitella, että isot sopeutustoimet voitaisiin keskittää johonkin”, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund kertoo MT:n haastattelussa.
Haglund sanoo, että RKP vastustaa maataloustukien leikkauksia.
”Olemme olleet asiassa jarrumiehenä koko tämän vaalikauden.”
Haglundin mielestä maaseutuyrittäjien taloudellinen tilanne on vakava. Hän arvioi, että hallituksen politiikalla voidaan vaikuttaa maatalouden toimintaympäristöön.
”Toivomme RKP:ssä, että maahan saataisiin maaseutuystävällinen hallitus. Maaseudun ystävinä ollaan oltu hieman yksin tässä hallituksessa.”
Elintarvikemarkkinoilla Haglundin mielestä isot kaupparyhmät ”dominoivat liikaa ja polkevat tuottajahintoja”.
”Kuluttaja- ja tuottajahinnan ero on huomattava. Isot S- ja K-ketjut käärivät isot voitot.”
Haglund arvioi, että maaseutuelinkeinojen tieltä on raivattava pois ”järjetöntä lupabyrokratiaa”.
”Päättäjät voivat helpottaa tilojen suoramyyntiä.”
Myös kuluttajat voivat vaikuttaa merkittävästi.
”Meidän perhe ostaa ajoittain elintarvikkeita ekoringistä ja suoraan tiloilta.”
Veroasteen kiristystä RKP ei kannata. Haglund arvioi, että jos verovähennyksiä karsitaan, voisi avautua mahdollisuus tuloveron kevennyksiin.
Hänen mielestään Suomen talous vaatii aitoja säästötoimia, eikä vastuuta voi sysätä kunnille.
Tällä kertaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ei voi välttää leikkauksia, Haglund arvioi. Sote-säästöistä ei ole apua, sillä ne eivät näy tulevalla vaalikaudella. Ne eivät myöskään vähennä valtion alijäämää, hän muistuttaa.
RKP vastustaa myös säästöjä muun muassa puolustuksesta, kehitysavusta tai koulutuksesta – tosin toisen asteen koulutussäästöt pitää edelleen toteuttaa.
Isoja säästöjä saadaan esimerkiksi Pisara-radasta.
”Jos isoja säästöjä tarvitaan, tämän miljardihankkeen toteuttaminen ei ole järkevää.”
RKP:llä ei ole suosikkeja hallituskumppaniksi. Seuraavaan hallitusratkaisuun vaikuttaa eniten ohjelma eikä sen pohja, Haglund sanoo.
Kynnyskysymyksiäkin on: seuraavan hallituksen ohjelman on oltava yhtenäinen ja talouden tilannekuvan sama puolueiden kesken.
”Muussa tapauksessa jättäydymme hallituksen ulkopuolelle.”
RKP on ollut hallitusvastuussa jo vuodesta 1975. Haglund sanoo, että puolue ei politikoi koskaan hallituskumppanien kustannuksella.
”Olemme myös pääministeriä kohtaan lojaaleja. Erimielisyydet on hoidettava sisäisesti eikä lehdistön välityksellä niin kuin nyt kaksi suurinta ovat tehneet.”
Hän sanoo, että kokoomuksen ja SDP:n välinen luottamuspula on heijastunut kaikkeen.
”Surullista on, että heillä ei ole keskinäistä luottamusta”, hän lisää.
Perussuomalaisiin RKP:llä on Haglundin mielestä ”paremmat välit kuin julkisuudesta voi päätellä”, vaikka toki erimielisyyksiäkin on esimerkiksi kehitysavusta tai maahanmuutosta.
Haglund uskoo, että puolue pääsisi keskustan kanssa yhteistyöhön.
”Juha Sipilästä minulla on vain hyviä kokemuksia. Keskusta on pitkäaikaisin ja ehkä perinteisin hallituskumppani.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
