Pekka Haavisto kehottaa puolustusministeriä katsomaan peiliin: "Jussi Niinistön vanhakantaisuus heikentää maanpuolustustahtoa"

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on ollut kasvissyöjä seitsemänvuotiaasta asti, joten hän ei osaa keskustella pihvien paremmuudesta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen. YK:n ja EU:n tehtävissä kriisialueilla toiminut Pekka Haavisto suhtautuu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kansalaiskyselyyn vakavasti.

Vihreiden puheenjohtaja on erityisen huolissaan nuorten maanpuolustustahdon murenemisesta. Haaviston mielestä myös puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) saa katsoa asiassa peiliin.

"Niinistö on pitänyt vahvasti hallinnonalansa puolta, mutta hänellä on vanhahtavia näkemyksiä armeijasta. Naisten maanpuolustusosaamista ei nyt hyödynnetä. Erilaisia kansalaispalvelun muotoja tulisi kehittää. Suuren eron tekeminen miesten ja naisten välillä ei sovi nykyajan nuorten arvomaailmaan."

Haavisto uskoo maanpuolustustahdon kohoavan, kun armeijaa modernisoidaan. Entinen siviilipalvelusmies kannattaa miesten ja naisten yhteistä kansalaispalvelusta. Hyvä ensiaskel tähän olisi yhteiset kutsunnat.

Silloin kun Haavisto valitsi siviilipalveluksen 1980-luvulla, maailma eli ydinsodan pelossa ja perinteinen sotilaallinen konflikti Suomen lähialueella ei näyttänyt todennäköiseltä.

"En ole koskaan katunut siviilipalvelusta. Sain hyvää oppia sairaalamaailmasta ja lastenpsykiatrian koulusta, kun menin Mikko Alatalon jalanjäljissä sivariin Tampereen keskussairaalaan."

Puolustusministeri Niinistö kimpaantui syksyllä armeijan kasvisruokalinjasta. Haavisto muistuttaa, että ilman lihaa on pärjätty Suomessa kovinakin aikoina.

"Vanhemman sukupolven ihmiset ovat eläneet hyvin vihreää elämää, ja syöneet kasveja ja yrttejä, kun lihaa ei ollut samalla tavalla saatavilla. Sotaveteraanit osaavat kertoa, miten sodissa taisteltiin myös hernerokan voimin."

Haaviston mielestä armeijassa, koulussa ja päiväkodeissa voitaisiin lisätä kasvisvaihtoehtoja ja tarjota tuontilohen sijaan esimerkiksi kotimaista silakkaa kerran viikossa. Kilpailutusosaamista on myös lisättävä kunnissa, jotta suomalainen ruoka pääsee lasten ja nuorten lautaselle.

Suomalainen ruuantuotannon turvaaminen on Haaviston mukaan erittäin tärkeää huoltovarmuuden takia. Hän muistuttaa myös perinteisen kotivaran merkityksestä.

"Olen ollut kasvissyöjä seitsemänvuotiaasta asti, joten en osaa keskustella pihvien paremmuudesta. Menemme ilmastosyistä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota, mutta ketään ei voi pakottaa lopettamaan lihansyöntiä."

"Suomalaiset haluavat jatkossa enemmän lähi- ja luomuruokaa. Näen tässä yhteistyömahdollisuuden tuottajien ja kaupunkilaisten kuluttajien välillä."