Vasemmistopuolueet suhtautuvat myönteisimmin äänestysikärajan alentamiseen. Kuva: Timo Filpus
16-vuotiaiden äänioikeudelle vihreää valoa asiantuntijalta – ”Nuorten painoarvo nousisi politiikassa”
Hanna Wass huomauttaa, että äänestämistä tukevien sosiaalisten verkostojen osalta 16-vuotiaiden elämäntilanne on suotuisa.
Valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass kannattaa arkkipiispa Tapio Luoman avausta äänestysikärajan laskemisesta. Kuva: Sanne Katainen, Petteri Kivimäki, Maija Partanen, koonnut: Aatu JaakkolaArkkipiispa Tapio Luoma väläytti MT:n haastattelussa äänioikeuden laskemista kaikissa vaaleissa 16 vuoteen. Luoma perustelee näkemystään sillä, että nuoriin pitää voida luottaa.
Yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää arkkipiispan avausta monin tavoin kannatettavana.
”Nuorten painoarvo nousisi politiikassa. Suurin ryhmä äänioikeutetuista muodostuu tällä hetkellä 1990-luvun alussa syntyneistä. Nuorten äänestäjien myötä myös nuorten ehdokkaiden määrä ja nuorille keskeisten teemojen, kuten ilmastokysymysten, näkyvyys voisi kasvaa”, Wass toteaa.
”Nuorten tulisi saada olla päättämässä ratkaisuista, jotka vaikuttavat pitkälle heidän tulevaisuuteensa.”
Apulaisprofessorin mukaan asia nivoutuu myös sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.
”Nuorten tulisi saada olla päättämässä ratkaisuista, jotka vaikuttavat pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Äänioikeuden myötä edustukselliseen demokratiaan ja poliittiseen vaikuttamiseen liittyvät osaamisalueet voitaisiin integroida nykyistä tiiviimmin peruskoulun ja toisen asteen opetukseen.”
Wass huomauttaa, että äänestämistä tukevien sosiaalisten verkostojen osalta 16-vuotiaiden elämäntilanne on suotuisa.
”Moni asuu vielä lapsuudenkodissa ja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaveripiirin kanssa. Mikäli ensimmäinen äänestyskokemus ajoittuu parinkympin tienoille, nuorella saattaa olla käynnissä suuria elämänmuutoksia, jotka syövät huomiota politiikan seuraamiselta.”
Wass nostaa esimerkeiksi Itävallan ja Norjan, joissa äänestysikärajaa on laskettu joko kaikissa vaaleissa tai paikallistasolla.
”Saadut kokemukset ovat varsin myönteisiä äänestysaktiivisuuden näkökulmasta. Myös Suomessa nähdään, että nuorimmat ikäryhmät ovat selvästi aktivoituneet viimeisimmissä vaaleissa verrattuna samanikäisiin vielä runsas vuosikymmen sitten.”
”Tutkimuksista nähdään, että äänestäminen periytyy vahvasti vanhemmilta ja jopa isovanhemmilta. Käy helposti niin, että hyväosaisten, aktiivisesti äänestävien vanhempien lapset käyvät koulua, joissa vaaliosallistuminen on vahvasti esillä.”
Mahdollinen heikkous nykyistä nuorempana äänestämisessä liittyisi Wassin mukaan poliittisen osallistumisen aiempaakin vahvempaan eriytymiseen.
”Näin voi käydä, mikäli eri koulutuslaitoksilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tukea nuorten äänestämistä ja kompensoida tarvittaessa perheeltä saadun esimerkin ja rohkaisun puutetta”, apulaisprofessori sanoo.
”Tutkimuksista nähdään, että äänestäminen periytyy vahvasti vanhemmilta ja jopa isovanhemmilta. Käy helposti niin, että hyväosaisten, aktiivisesti äänestävien vanhempien lapset käyvät koulua, joissa vaaliosallistuminen on vahvasti esillä.”
Suomen eduskuntapuolueista SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat kannattaneet äänioikeuden ikärajan laskua kunta- ja aluevaaleissa. Keskustasta esitettiin 2021 äänestysikärajan laskemisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan.
”Perussuomalaiset on kehystänyt tehdyt avaukset populismina. Myös kokoomuksen linja on ollut varauksellisempi kuin laskua kannattavien nykyisten oppositiopuolueiden, mikä näkyy myös siinä, että kokeilua tai edes sen selvittämistä ei ole kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan.”
Miten realistisena pidät, että äänestysrajan alentamisesta edettäisiin?
”Mikäli vaalien jälkeen muodostetaan SDP-vetoinen hallitus, asia nousee varmasti esiin osana laajempaa kokonaisuutta vahvistaa yhdenvertaisen ja kestävän suomalaisen demokratian edellytyksiä”, Wass toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
