Huoltovarmuuskeskus osti hengityssuojaimia reilusti nykyistä markkinahintaa kalliimmalla

Hengityssuojainten kysyntä sekä sairaala- että siviilikäytössä on kasvanut koronaviruspandemian vuoksi. Se näkyy myös suojainten markkinahinnoissa. Kuva: Janne Riikonen

Huoltovarmuuskeskus maksoi tilaamistaan hengityssuojaimista yli neljä kertaa nykyistä markkinahintaa enemmän. Normaaliin markkinahintaan verrattuna hinta on 40-kertainen.

Suomeen tilattiin kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja miljoona satatuhatta hengityssuojaa. Hengityssuojaimia toimitettiin 230 000 kappaletta, eli lähes 900 000 kappaletta liian vähän. Suojaimista maksettiin viisi miljoonaa euroa. Suojaimille tehdyissä laboratoriotesteissä selvisi, että ne alittivat sairaalakäyttöön tarkoitettujen suojainten laatuvaatimukset.

Nimettömänä pysyttelevä terveysalan yrityksen toimitusjohtaja kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle yrityksensä ostaneen suojaimia 30–50 sentin kappalehintaan. Hinta sisältää rahdin.

"Normaalisti hinta on joitakin senttejä. Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa yhden suojaimen hinta on ollut yli 2 euroa", toimitusjohtaja kertoo.

"Huoltovarmuuskeskuksen kaupassa on kyseessä suuri summa ja erikoinen toimituskanava. Hintaa tärkeämpää on tietysti se, että suojaimia ylipäätään riittää."

Suomen Kuvalehti paljasti keskiviikkona Huoltovarmuuskeskuksen tekemiin suojanaamiokauppoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Viranomaiset ovat suositelleet hoiva-alan yrityksiä ja julkisia toimijoita perustamaan yhteisiä hankintarenkaita suojavälineiden saatavuuden turvaamiseksi.

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän toimialajohtaja Jouni Peltomaa kertoo, että suojavarusteiden hankinta on osa normaalia ympärivuotista toimintaa. Koronapandemian vuoksi hengityssuojainten tarve ja hankintamäärät ovat kasvaneet. Mutta myös kuntayhtymän maksama hinta on ollut selvästi Huoltovarmuuskeskuksen maksamaa pienempi.

"Hengityssuojaimia on valtavan paljon erilasia, ja niiden hinta riippuu ostoerien suuruudesta. Olemme ostaneet nyt joidenkin kymmenien senttien kappalehinnalla kirurgisia suojaimia. Nykyinen hinta on karkeasti arvioiden 8–10 kertaa normaalia markkinahintaa korkeampi."

Peltomaan mukaan hankintoja on tehty sekä omia hankintakanavia pitkin että yhteistyössä muiden terveysalan toimijoiden kanssa. Hankintaringeissä on myös yksityisiä alan yrityksiä.

"Olemme avanneet hankintakanavamme ja teemme yhteistyötä sekä kilpailevien yritysten että kuntien kanssa", nimettömänä pysyttelevä toimitusjohtaja kertoo.

Hänen mukaansa tilanne on yllättänyt kaikki, eikä ketään ole syytä osoitella sormella. Hän pitää silti viestintää suojavälinevarastojen riittävyydestä epäonnistuneena.

"Harmillista, että kuukausi sitten kerrottiin varastoissa olevan riittävästi tavaraa. Sen tyyppinen viestintä oli virhe."

Koronapandemian vuoksi suojausvälineiden maailmanmarkkinat ovat sekavassa tilassa, mikä näkyy myös Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman mukaan tavaraa toimittaneiden Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen taustoja ei tarkistettu kunnolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan Stt:lle antaman kommentin mukaan suojavälineissä on tällä hetkellä myyjän markkinat ja mukana on hyvin paljon epärehellisiä yrittäjiä.

Sekä Euroopan maat että Yhdysvallat ovat riippuvaisia kiinalaisista suojavälineistä. Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa Kiinasta tilatut tuotteet eivät kuitenkaan täyttäneet niille asetettuja laatuvaatimuksia.

"Kiinalaisen tavaran laatu vaihtelee, mutta Kiinan valtion intresseissä ei ole menettää mainettaan heikkolaatuisen tavaran vuoksi. Kiinasta tilatessa on tärkeää valita sellainen toimittaja, jolla on valtion myöntämä sertifikaatti", terveysalan yrityksen toimitusjohtaja sanoo.