Upseeriliitto: Nato-jäsenyys edellyttää kriisiajan reservin käyttöä ‒ ”Suomen pitää lähettää Natoon vähintään sata upseeria”
Myös koulutuspaikkoja tulisi lisätä. Upseerien lisäksi Suomi tulee lähettämään Natoon siviileitä ja alempia sotilaita.
Upseeriliitto on huolissaan koulutettujen sotilaiden riittävyydestä Suomen Nato-jäsenyydessä. Kuva: PuolustusministeriöUpseeriliiton mukaan puolustusvoimissa on nyt tuhannen henkilön vaje, ja pula pahenee Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Aiemmissa laskelmissa upseerivajeeksi on arvioitu 300, mutta jäsenyyden jälkeen se on 500, sanoo liiton puheenjohtaja Ville Viita.
”Suomen pitää lähettää Natoon vähintään sata upseeria. Nyt siellä on noin 20, joten vähintään 80‒90 tarvitaan lisää. Oletan, että joudumme paikkaamaan tarvetta niin sanotulla kriisiajan reservillä eli evp-upseereilla, toisin sanoen alkuun haettaisiin eräänlaista siltaratkaisua.”
Osa komento- ja joukkorakenteen tehtävien virkoihin löytyisi virassa olevasta henkilöstöstä, mutta osa palkattaisiin alussa määräaikaisina lisätehtävinä kriisiajan reservistä.
Viita ennakoi kymmenien henkilöiden vajetta jo jäsenyysneuvottelujen ajaksi, sillä osa nykyisistä upseereista osallistuu neuvotteluihin ja osaa aletaan valmistella Nato-tehtäviin.
Upseerien lisäksi Naton päämajaan Brysseliin tullaan lähettämään siviileitä ja alempia sotilaita.
Viidan mukaan koko asia vaatii uudelleen ajattelua.
”Natosta tulee ykköstehtävä, ja ne paikat pitää täyttää mahdollisimman hyvin. Siitä tulee myös urapolku, sillä lähetetyt palaavat välillä kotimaahan ja lähtevät uudelleen kansainvälisiin tehtäviin. Kotimaahan tulee vajausta ja henkilöstörakenne pitää miettiä kokonaan uudestaan.”
Natosta tulee ykköstehtävä, ja ne paikat pitää täyttää mahdollisimman hyvin. Siitä tulee myös urapolku.
Puolustusministeriöstä kerrotaan MT:lle, että vastauksia henkilöstöasioihin ei vielä ole. Lisätietoa saadaan liittymiskeskusteluissa, ja kokonaisuus rakentuu todennäköisesti vuosien aikana.
Kun komento- ja joukkorakenne alkaa selvitä, Upseeriliitto neuvottelee lähetettävien henkilöiden palvelusuhteiden ehdoista.
”Niistä pitäisi tehdä mahdollisimman houkuttelevat, koska alussa puhutaan ainakin puolen vuoden ja jatkossa 3‒4 vuoden tehtävistä ja useimmilla on perheitä mukana. Käyttäisin alkuun kokenutta kriisiajan reserviä.”
Reservissä olevat upseerit ovat eläköityneet 57‒60-vuotiaina.
Naton nopean toiminnan joukkoihin Viita nimeäisi tietyt henkilöt etukäteen, jotta he tietävät sitoumuksensa ja tehtävänsä, kun käsky käy.
”Ratkaisu riippuu Suomen jäsenyysneuvotteluista ja tarpeista, eikä niistä ole vielä keskusteltu.”
Kriisiajan reserviin tulisi Viidan mukaan luoda Rajavartiolaitoksen käyttämä malli, jossa reserviin siirtyviltä kysyttäisiin halukkuutta palata tarvittaessa tehtäviin.
Toinen tie lisätä Nato-upseereita on koulutuksen lisääminen. Kadettien vuotiset pääsykokeet olivat viime viikolla, ja sisään otettavien määrää voitaisiin lisätä normaalista 190:stä jo tässä erässä, Viita katsoo.
”Noin 30 aloituspaikan vuosittainen lisäys paikkaisi vajetta pikku hiljaa ja tarvitsee vain puolustusvoimien päätöksen. Pääsykriteereitä ei madalleta, sillä joukko on jo valikoitunut ja kaikki hakeneet kurssille.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
