Nato vaatisi 100–200 Puolustusvoimien sotilasta töihin – "Pitäisi miettiä, mitä liittoutuminen sotilaallisesti tarkoittaa"

"Moni upseeri näkee kansainvälisen toiminnan osana uraa ja ne ovat mielekkäitä tehtäviä. Pitää miettiä myös, miten Puolustusvoimat voi hyödyntää ulkomailta saatua osaamista", Upseeriliiton Ville Viita sanoo. Kuva: Kari Salonen

Suomen puolustusvoimien yhteensopivuutta Naton kanssa on sovitettu jo vuosia. Tavataan sanoa, että Suomi on Nato -yhteensopiva.

Kaluston puolella kyllä, mutta onko Puolustusvoimien organisaation tasolla, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita pohtii.

Laskelmien mukaan Suomen liittyessä Natoon, sinne tarvitaan 100–200 suomalaista töihin moniin erilaisiin tehtäviin.

Se porukka pitäisi löytyä Puolustusvoimista.

"Se on pienelle maalle iso määrä irrottaa, joten siihen täytyy valmistautua. Ei ole reserviä, mistä voitaisiin henkilöstöä lähettää. Kaikki ovat kiinni kotimaan tehtävissä", Viita sanoo.

Puolustusvoimien puutteeksi on jo muutenkin arvioitu 500 henkilöä. Nato-töitä ei siihen lukuun ole laskettu.

"Pitäisi olla heti valmiina hyviin ja koviin tehtäviin, kun niitä avautuu. Suomalainen osaaminen on hyvässä huudossa, asiantuntemus on korkealla tasolla ja valmiudet ovat hyvät."

Lisäksi pitäisi tietää ketä lähetetään ulkomaille operaatioihin.

"Meidän pitäisi miettiä, mitä liittoutuminen sotilaallisesti tarkoittaa. Ja mitä liittoutuminen tarkoittaa Puolustusvoimien henkilöstölle."

Naton jäsenmaat esimerkiksi antavat Ukrainan käyttöön materiaalia ja joukkoja.

Viime syksynä julkaistun puolustusselonteon teossa Natoon liittymistä ei käsitelty. Nyt ounastellaan, jos Natosta ja turvallisuudesta tulisi ensi kesän eduskuntavaalien teema.

Viita pitäisi sitä myönteisenä.

Keskustelu voisi myös laajeta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puolustuspolitiikkaan. Sotilaat hallitsevat puolustuspolitiikan ja ovat jo nyt poliitikkojen asiantuntijatiedon lähde. Se ei kuitenkaan näy ja tietojen lähde voisi olla avoimemmin esillä.

"Eikä toimintaympäristön näin nopeasta muuttumisesta ole käyty keskustelua."

Suomessa sotilaiden keskustelukulttuuri on vaimeampaa kuin Ruotsissa ja Virossa. Niissä sotilaat ottavat rohkeasti kantaa.

Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2013 puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson laukoi, että Ruotsin puolustus kestää viikon.

Viidan mielestä sotilaat voisivat olla aktiivisempia yleisön suuntaan. Äänessä ovat eniten palveluksesta eläköityneet upseerit.

"Ylin virassa oleva johto puuttuu keskustelusta kokonaan. Ei ole mitään kieltoa sanoa, mutta poliitikot tekevät nimeämiset, niin varotaan mitä sanotaan", Viita sanoo.

Virossa tosin ei Natosta tarvinnut keskustella, sillä kaikki olivat liittymisen kannalla. Muuten siellä keskustellaan vilkkaammin.

"Siellä vähän hymistellään Suomelle, että miten varovaisia me ollaan julkisuudessa keskustelulle."

Viita muistuttaa, että liittoutumista ei haeta korvaamaan jotain puolustuksen puutetta. Tarkoitus on saada lisää. Siksi vastakkainasettelu liittoutumisen ja oman puolustuksen välillä on Viidan mielestä typerää.

"Kansallinen puolustuskyky on ehdottoman tärkeä joka tapauksessa. Ja siitä Suomi on äärimmäisen arvostettu."

Lue myös: