Kasvukausi 10 päivää jäljessäviime vuoteen verrattuna

Viljat. Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia.

Lämpimässä säässä kasvien kehittyminen on nopeaa. Hukkakaura on röyhyllä ja varisevat siemenet ovat itämiskykyisiä. Kitkettyjen alueiden uudelleen tarkastuksella on kiire. Hukkakaurat kerätään tarkasti juurineen ja versoineen muovisäkkiin ja poltetaan.

Viljojen kasvitautioireet ovat parhaimmin tunnistettavissa ennen tuleentumista.

Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi.

Lehtilaikkutaudit ovat edenneet käsittelemättömillä tai varhain torjutuilla lohkoilla.

Ohran tyvi- ja lehtilaikku on hyötynyt lämpimästä säästä ja oireita voi nähdä ohran ylemmillä lehdillä. Ilmalevintäiset kasvitaudit ovat lisääntyneet poutasäässä. Härmän ja keltaruosteen lisäksi on tällä viikolla havaittu kevätvehnästä ensimmäiset ruskearuostepesäkkeet.

Siemenlevintäiset nokitaudit ovat parhaimmin nähtävissä nyt, kun noki-itiöit eivät ole vielä täysin huuhtoutuneet tai tuulen mukana lentäneet lapakosta.

Haisunoen oireet voimistuvat kasvuston tuleentuessa. Tartunnan saaneen yksilön helpeet harottavat epänormaalisti. Nokitautien tarkkailu on tärkeää erityisesti siemenviljelylohkoilla.

Haisunoen seuranta on tarpeen peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Mustatyven vaivaamat vehnät erottuvat vihreässä kasvustossa valkotähkäisinä yksilöinä tai pesäkkeinä.

Kaurassa on havaittu bakteeritaudin, kehälaikun, oireita. Kehälaikun ensioireet ovat pieniä vaaleanvihreitä soikeita laikkuja, usein kolmannessa tai neljännessä kasvulehdessä ylhäältäpäin.

Vähitellen laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai rusehtavaksi. Laikkua ympyröi vaaleampi kehä, josta taudinaiheuttaja on saanut nimensä. Kauran bakterioosi saattaa oireiltaan sekoittua kauranlehtilaikkuun tai mangaaninpuutokseen. Epäilyt taudin esiintymisestä voi halutessa lähettää: Marja Jalli, MTT, 31600 Jokioinen.

Ukkoskuurot ja lämmin sää edistävät Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Ensi oireet ovat jo näkyvissä kaurassa ja ohrassa yksittäisten jyvien värimuunnoksina. Punahomeiden ja niiden mahdollisesti tuottamien toksiinien muodostus etenee aina sadon kuivaukseen asti. Puitu sato tulee kuivata mahdollisimman pian korjuun jälkeen.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin yksi sääski/6–7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä sääski/1–3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Viljakasvustoissa on paikoin tuomi- ja viljakirvoja. Viljojen tultua tähkälle torjuntakynnys on yli kymmenen kirvaa kortta kohti ja torjunta harvoin tarpeen.

Valkuaiskasvit. Hernekääriäisen lento jatkuu vielä. Normaalisti lentokausi kestää 3–4 viikkoa, minkä ajan pyydyksissä käytetty feromoni houkuttelee tehokkaasti kääriäiskoiraita.

Tänä vuonna ensimmäiset kääriäiset olivat liikkeellä jo ennen kesäkuun puoliväliä ja lento jatkuu edelleen. Jos feromonipyydykset on asetettu pellolle jo kuukausi sitten ja herne on kylvetty myöhään ja kukkii parhaillaan on aiheellista vaihtaa pyydyksiin uusi feromonikapseli.

Mansikka. Mansikkalohkojen kuntoa tarkkaillaan sadonkorjuun lopulla etenkin mansikkapunkin ja korvakärsäkkäiden esiintymisen toteamiseksi.

Kasvuston kunnon perusteella arvioidaan mahdollinen tarve suunniteltua aiempaan uusimiseen tai säilyttämiseen. Säilytettävässä kasvustossa mansikkapunkin kemiallisen torjunnan tarve on ilmeinen jos vioitusoireita esiintyy enemmän kuin yksittäisinä pesäkkeinä.

Korvakärsäkkäiden esiintyminen tutkitaan kaivamalla ylös kuihtuvien kasvien juurakoita joissa kärsäkkäiden toukkia on nyt nähtävissä. Uurrekorvakärsäkäs on kaikkein haitallisin laji, joka on vasta levittäytymässä Suomessa.

Kärsäkästoukkia voidaan torjua levittämällä sukkulamatoja kasteluveden mukana. Maa on pidettävä kosteana sukkulamatojen liikkumisen varmistamiseksi.

Vadelma. Vadelman poiminnan yhteydessä arvioidaan vattukuoriaisen toukkien, ”vattumatojen”, vioitusten runsautta ja tehdään johtopäätöksiä tarkkailun ja torjunnan onnistumisesta.

Hellejakson aikana vihannespunkki voi runsastua nopeasti myös avomaalla, etenkin jos vattukuoriaisen torjuntaan on käytetty pyretroidivalmisteita.

Vatunäkämäpunkin vioitusoireita on havaittu Glen Amplen lisäksi myös muilla lajikkeilla. Torjunta öljyvalmisteilla ajoittuu myöhäiseen syksyyn kun punkit ovat jo siirtyneet talvehtimaan silmujen tyviin. Ampiaiset ja joskus myös mehiläiset voivat vioittaa kypsiä vadelmia etenkin kuivan hellesään aikana.

Herukat. Herukoiden sadonkorjuun alla arvioidaan kasvuston kuntoa etenkin herukanvarsisääsken, herukkalasisiiven, lehtikirvojen, villa- ja nappikilpikkäiden sekä herukanrataspunkkien kasvukaudella havaittujen vioitusten osalta.

Näiden tuholaisten pahoin vioittamien kasvustojen raivaus ennenaikaisesti voi olla perusteltua.

Perusteellisella alasleikkauksella syksyllä voidaan myös hävittää useita tuholaisia, alasleikkauksen vaikutus tuholaiskantoihin kuitenkin heikkenee jos lähistöllä on muita herukkakasvustoja.

Omena. Omenakääriäisen ja pihlajanmarjakoin ensimmäisiä vioituksia on nyt havaittavissa.

Pihlajanmarjakoin vioitus jäänee vähäiseksi. Omenakirva leviää siivellisten kirvojen esiintyessä yleisesti ja sään ollessa suotuisa. Torjuntaan sopii varoajan puitteissa flonikamidi-valmiste (21 vuorokautta), jolla on vain lieviä haittavaikutuksia luontaisiin vihollisiin. Hedelmäpuupunkki, omenankellastajapunkki ja omenanmaltoäkämäpunkki hyötyvät helteisestä säästä ja oireet tulevat nyt selvästi näkyviin. Öljyvalmisteiden käyttö punkkien torjuntaan helteisellä säällä voi aiheuttaa vioituksia.

Kaalikasvit. Pikkukaalikärpäsen toinen lento on aluillaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa.

Porkkana. Porkkanakärpänen aloittelee toista lentoaan eteläisimmässä Suomessa.

MTT Kasvinsuojelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF