Olli Rehnin mukaan länsimaat tulevat vähentämään teknologiatuotantoaan Kiinassa: ”On ymmärretty, että pitää pyrkiä vähentämään riippuvuutta”

Olli Rehn näkee, että läntisten demokratioiden ja autoritaaristen valtioiden vastakkainasettelu on syventynyt. Kuva: Rami Marjamäki

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan länsimaat tulevat siirtämään teknologian tuotantoa pois Kiinasta. Kiinan tuotannosta ei haluta tulla samalla tavoin riippuvaisiksi kuin Venäjän energiasta.

”Euroopan Unionissa ja Yhdysvalloissa on ymmärretty, että pitää pyrkiä vähentämään riippuvuutta kiinalaisesta teknologiasta ja sen tuotannosta. Tällä hetkellä länsimaiset yritykset eivät ole laajasti lähteneet Kiinan markkinoilta, mutta kriittisten teknologioiden suhteen irtikytkentä Kiinasta on toteutumassa. Siihen joutuvat myös suomalaiset yritykset varautumaan”, Rehn sanoo.

Globaalissa maailmantaloudessa maat ovat pyrkineet erikoistumaan tuotantoon, jossa niillä on paras suhteellinen etu. Erikoistumisen johdosta valtiot ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi toisistaan.

Ukrainan sodan myötä on ymmärretty, että taloudellinen yhteistyö ei ole aina rauhan tae. Yhteistyöstä syntyneitä riippuvuussuhteita voidaan käyttää hybridivaikuttamisen keinona.

Kuilu luottamuksessa on syventynyt länsimaiden ja epädemokraattisten valtioiden välillä.

Venäjältä on saatu halpaa maakaasua ja öljyä. Niiden varassa eurooppalaista taloutta on rakennettu viime vuosikymmenet. Tämä on osoittautunut virheeksi.

Saman kaltainen riippuvuussuhde on syntynyt Kiinaan. Länsimainen teknologia on suurimmalta osin Kiinassa sijaitsevien tehtaiden varassa.

Toimiin on ryhdytty. EU:ssa on laitettu liikkeelle sirusäädös, jonka avulla pyritään lisäämään puolijohteiden tuotantoa Euroopassa. Säädöstä varten tullaan käyttämään 43 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Kiina on läntiselle arvoyhteisölle ongelma. Vaaditaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, mutta samalla halutaan myös käydä kauppaa Kiinan kanssa.

”Kiina ei ole mikään länsimainen oikeusvaltio. Siellä tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia ja kansalaisten valvonta on kaikkea muuta kuin normaalien kansalaisvapauksien mukaista”, Rehn sanoo.

Vaikka Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet kauppasodassa jo vuosia, maiden talouksien irtikytkentä on ollut paljon väheisempää kuin retoriikka on antanut ymmärtää, Rehn kertoo.

Rehn huomauttaa, että Venäjän osuus maailmantaloudesta on varsin vähäinen, vain vajaat kaksi prosenttia. Venäjän suurin vaikutus on tullut ainoastaan energiatalouden kautta.

Putinin eristäminen ei siis ole täysin mahdotonta. Kiinan osalta tilanne on kuitenkin toinen.

”Kiina on niin suuri toimija maailmantaloudessa, että sen äkillinen ja kokonaisvaltainen irtikytkentä ei ole mahdollista ilman, että koko maailmantalous ajautuisi suuriin vaikeuksiin”, Rehn toteaa.

Nykyinen tilanne Euroopassa osoittaa sen, mitä riippuvuus autoritaarisesta valtiosta voi saada aikaan. Europaan talouden suunta on nyt täysin kiinni Venäjän tulevista toimista.

”Jos energian tuonti Venäjältä Eurooppaan katkeaa, ja siirrytään energian säännöstelyyn, taloudellinen taantuma on väistämätön”, Rehn arvio.

Ostamalla venäläistä kaasua, Eurooppa rahoittaa Venäjän sotimista Ukrainassa. Jos taas kaasuhanat sulkeutuvat, edessä on taantuma.