Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kokoomus sai 10 lisäpaikkaa ja on uuden eduskunnan suurin

    Äänestysprosentti pysyi lähes ennallaan ja oli 71,9.
    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kokoomus sai 20,8 prosenttia ennakkoäänistä.
    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kokoomus sai 20,8 prosenttia ennakkoäänistä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

    Kokoomus saa uuteen eduskuntaan 48 kansanedustajaa, perussuomalaiset 46 ja SDP 43. Äänistä on laskettu 99,8 prosenttia.

    Se tarkoittaisi kokoomukselle 10 lisäpaikkaa, perussuomalaisille 7 ja SDP:lle 3 lisäpaikkaa.

    Perässä ovat keskusta 23 paikallaan ja vihreät 13 paikallaan sekä vasemmistoliitto 11 ja RKP 9 paikallaan. Kristillisdemokraatit saavat viisi ja Liike Nyt yhden paikan.

    Keskusta siis menettää 8 kansanedustajaa ja vihreät 7, vasemmistoliitto 5. Vaalien suurimman henkilökohtaisen äänimäärän keräsi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, joka sai Uudellamaalla yli 42 000 ääntä. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin oli valtakunnallisen äänimäärän kakkonen yli 35 000 äänellä.

    Keskustan kannatus on 11 prosenttia.

    Ylen ennusteen mukaan kokoomus saa 48 paikkaa eli 10 paikkaa nykyistä enemmän.

    Toinen on perussuomalaiset 46 paikallaan ja kolmantena SDP 43 paikallaan, Ylen ennuste kertoo. Perussuomalaiselle se tarkoittaisi 7 ja SDP:lle kolmea lisäpaikkaa.

    Keskusta saisi 23 paikkaa (-8 paikkaa 2019 vaaleihin verrattuna) ja vihreät 13 (-7 paikkaa), vasemmistoliitto 11 ja RKP 9 kansanedustajaa.

    SDP voittaa vaalit, kokoomus on toinen ja perussuomalaiset jää kolmanneksi, arvioi Åbo Akademin laatima tulosennuste. Se julkistettiin MTV:n Uutisten tulosillassa.

    SDP saa ennusteen mukaan 20,2 prosentin, kokoomus 19,9 prosentin ja perussuomalaiset 18,9 prosentin kannatuksen.

    Keskustan kannatus on ennusteen mukaan 11 prosenttia, vihreiden 8,5 prosenttia ja vasemmistoliiton 7,9 prosenttia. RKP:lle ennuste povaa 4,4 prosentin, kristillisdemokraateille 4,2 prosentin ja Liike Nytille 2 prosentin kannatusta.

    Ennusteen virhemarginaali on kaksi prosenttia suuntaansa.

    Ennuste on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Se on laskettu ennakkoäänien ja laajan, lähes 4  000 ihmisen kyselyn perusteella. Ovensuukysely on toteutettu sähköisesti.

    Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemässä ennusteessa kolmen kärjen järjestyksessä on merkittäviä eroja. Ennusteen mukaan kokoomus voittaisi vaalit, perussuomalaiset tulisi toiseksi ja SDP kolmanneksi. Ennuste perustuu ennakkoääniin, kannatusmittauksiin ja edellisten vaalien dataan.

    Ennusteen mukaan kokoomus saisi vaaleissa 20,7, perussuomalaiset 20,2 ja SDP 18,6 prosentin kannatuksen.

    Kokoomus sai täpärästi isoimman osuuden eduskuntavaalien ennakkoäänistä.

    Kokoomus sai täpärästi isoimman osuuden iltakahdeksaan mennessä lasketuista eduskuntavaalien ennakkoäänistä. Kello kahdeksan laskentatilanteessa puolue oli saanut 20,8 prosenttia äänistä.

    SDP:n osuus tähän mennessä lasketuista ennakkoäänistä on 20,7 prosenttia, perussuomalaisten 18,6 ja keskustan 12,3 prosenttia.

    Vasemmistoliitto on saanut kello 20 mennessä lasketuista äänistä 8 prosenttia ja vihreät 7,3 prosenttia. Kristillisdemokraattien osuus on 4,4 prosenttia, RKP:n 3,9 prosenttia ja Liike Nytin 2 prosenttia.

    Puolueiden ääniosuudet elävät vielä laskennan edetessä. Vaalihuoneistot menivät kiinni kello 20.

    Hallitusneuvotteluspekulaatioihin Marin ei vielä alkuillasta aikonut lähteä lainkaan.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo yllättyneensä, että kokoomus on ennakoissa kärjessä. Hän lisää, että se lupaa erittäin vahvaa ja että kärkipaikka pitää. Orpo sanoo, että hyvältä tuntuu.

    Hän kommentoi kello 20:n laskentatilannetta.

    Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kokoomus sai 17 prosenttia annetuista äänistä. Kokoomus sai eduskuntaan 38 paikkaa ja jäi oppositioon.

    SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin kommentoi eduskuntavaalien kello 20:n ääntenlaskentatilannetta kuvailemalla vaalikisaa todella jännittäväksi. Marin sanoi uskovansa, että SDP voi vielä ääntenlaskun edetessä kiriä ohi kokoomuksesta ja näin "yllättää".

    Hallitusneuvotteluspekulaatioihin Marin ei vielä alkuillasta aikonut lähteä lainkaan.

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että puolueella on ennakkoäänissä selvää nousua sekä viime vaalien kokonaislopputulokseen että erityisesti ennakkoäänten vaiheessa olevaan tulokseen.

    Purran mukaan illasta tulee erittäin jännittävä. Hän sanoo, että perussuomalaiset "totta kai" taistelee vaalien ykköspaikasta.

    Purra kommentoi ääntenlaskennan tilannetta kello 20, kun äänistä oli laskettu noin 41 prosenttia.

    Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo kello 20:n laskentatilannetta, ettei tulokseen voi olla erityisen tyytyväinen, vaikka siinä näkyy toivottavasti se, että vaalien loppua kohti kiinnostus keskustaa kohtaan nousi. Hän lisää, että tulos on gallupeja parempi.

    Saarikko sanoo, että on mahdotonta sanoa, mihin lopulta päädytään.

    Saarikko kommentoi tulosta keskustan vaalivalvojaisissa puoluetoimistolla Helsingin Apollonkadulla.

    Keskusta sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 13,8 prosenttia äänistä. Keskusta sai eduskuntaan paikkoja 31.

    Ohisalon mukaan on erityisen suuri pettymys, että hän ei puheenjohtajana pystynyt parempaan.

    Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan näyttää selvästi siltä, että äänet ovat keskittyneet isoille puolueille. Hänen mukaansa puhe pääministerivaaliasetelmasta on varmasti vaikuttanut.

    Anderssonin mukaan lukema ei ole sellainen, mihin puolue voisi olla tyytyväinen. Hän kommentoi asiaa kello 20:n jälkeen puolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä.

    Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että eduskuntavaalien tulos on aivan selkeä vaalitappio jo kello 20:n laskentatilanteen perusteella.

    Ohisalon mukaan on erityisen suuri pettymys, että hän ei puheenjohtajana pystynyt parempaan.

    Vihreiden asemaa hallitusneuvotteluissa tai omaa asemaansa puheenjohtajana Ohisalo ei halunnut kommentoida ennen lopullisia tuloksia.

    Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät keräsi 11,5 prosentin äänipotin. Vihreät sai tuolloin eduskuntaan 20 paikkaa.

    Essayah arvioi, että suuret puolueet saattoivat loppumetreillä onnistua tekemään vaaleista pääministerivaalit.

    RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson arvelee, että puolue pystyisi pitämään vähintään ne edustajanpaikat, jotka puolueella ennestään on. Henriksson myös toivoo, että RKP saisi Uudellamaalla yhden lisäpaikan.

    Henriksson katsoo, että isot puolueet ovat onnistuneet tekemään näistä vaaleista pääministerivaalit, vaikka hänen mukaansa vaaleissa ei ole siitä kyse. Henrikssonin mukaan tämä on ollut kaikille muille puolueille raskasta.

    Henriksson kommentoi asiaa Ylellä noin kello 20.50, kun äänistä oli laskettu hieman alle 50 prosenttia. RKP:n ääniosuus oli tässä vaiheessa 4,3 prosenttia.

    Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kommentoi puolueensa lisänneen kannatustaan tilanteessa, jossa vaaleista muodostui "pääministerivaalit".

    Essayah arvioi, että suuret puolueet saattoivat loppumetreillä onnistua tekemään vaaleista pääministerivaalit, mikä Essayahin arvion mukaan saattoi syödä keskisuurten ja pienten puolueiden kannatusta. Essayahin mukaan hänen puolueensa voi olla tyytyväinen siihen, että se onnistui "tällaisessa rakosessa" kasvattamaan kannatustaan.

    Kristillisdemokraattien kannatus eduskuntavaaleissa oli 4,5 prosenttia, kun äänistä oli laskettu noin puolet. Kristillisdemokraattien äänisaalis vuonna 2019 oli 3,9 prosenttia. Tuolloin kristillisdemokraatit sai eduskuntaan viisi paikkaa.

    Liike Nytin Harry Harkimo sanoo olevansa tulokseen todella pettynyt. Hän sanoo, että yksi paikka on heille liian vähän.

    Harkimo kommentoi asiaa, kun eduskuntavaalien äänistä oli laskettu noin 50 prosenttia.

    Harkimon mukaan he voisivat olla tyytyväisiä, jos saisivat vähintään kolme kansanedustajaa.

    Ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista eli noin 1,7 miljoonaa ihmistä.

    Ääntenlaskennan edetessä keskustan osuus äänistä on yleensä laskenut, sillä puoluetta äänestetään perinteisesti enemmän ennakkoon kuin vaalipäivänä. Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa myös SDP on illan mittaan pudonnut.

    Perussuomalaiset puolestaan on kaksissa edellisissä vaaleissa kirinyt illan edetessä. Kokoomus on 2010-luvulla ollut maltillisesti suositumpi vaalipäivänä kuin ennakkoäänissä.

    Vihreiden äänestäjät ovat viime aikojen vaaleissa olleet hieman aktiivisempia vaalipäivänä, vasemmistoliiton puolestaan ennakkoäänestyksessä.

    Ennakkoon äänesti tänä vuonna noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista eli noin 1,7 miljoonaa ihmistä. Naiset äänestivät ennakkoon vilkkaammin kuin miehet: naisten ennakkoäänestysprosentti oli 41,7 ja miesten 37,7.

    Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ennakkoon äänesti 36,6 prosenttia äänioikeutetuista eli yli 1,55 miljoonaa ihmistä.

    Juttua täydennetty 2.4.23. klo 20.04, klo 20.20, klo 20.25 ja 20.31 ja 21.27 ja 22.25 sekä 3.4. 23 kello 00.04