Villisialle jopa kaksi pahnuetta vuodessa, kannan kasvun riskit merkittävät

Metsästysmatkailusta voisi tulla tuottoisaa liiketoimintaa Suomessakin. Kuva: Jani Kautto

Kymen riistanhoitopiirin alueella arvioidaan olevan noin 400 villisikaa. Viime vuonna arvio oli sata, piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi kertoo.

Suotuisissa oloissa villisika lisääntyy nopeasti. Kymenlaakson eteläisissä osissa on tehty havaintoja jo toisista pahnueista samana vuonna. Ruotsissa tiedetään villisikojen porsineen jo kolmestikin vuodessa.

Tehostettu metsästys on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mielestä paikallaan.

”Nyt on ratkaisun hetket. Jos kanta tuplaantuu joka vuosi, vahinkoja alkaa pian tulla todella paljon. Toivottavasti kannan kurissa pitämisestä saataisiin kansallinen yhteisymmärrys.”

Husu-Kallion mukaan kanta voitaisiin hyvin puolittaa. ”Villisika lisääntyy helposti. Vaikka kanta kutistuisi, se saadaan kasvamaan nopeasti.”

Pienempi villisikakanta vähentäisi maataloudelle aiheutuvia vahinkoja ja madaltaisi afrikkalaisen sikaruton (ASF) riskiä.

”Jos ASF tulisi Suomeen ja löydettäisiin villisiasta, tilanne olisi sitä helpompi ottaa haltuun, mitä pienempi kanta on. Toivon tietysti todella, ettei sellaista tilannetta tule.”

Husu-Kallio lisää, että kannan seurannalla on monesta syystä suuri merkitys ja metsästäjillä siinä tärkeä rooli.

Rautjärvellä sikojen aiheuttamat vahingot ovat tuttuja. Pihanurmien ja perunamaiden lisäksi tuhoja on tullut viljapelloille. Kuminan ja herneen viljelystä on jo luovuttu, sillä niistä ei jäänyt lainkaan satoa puitavaksi.

Villisikojen aiheuttamia vahinkoja ei ole määritetty korvattavaksi, koska laji on vapaasti metsästettävissä.

Husu-Kallio huomauttaa, että laki on ajalta, jolloin kanta oli huomattavasti pienempi. Se vaatii päivitystä.

Hän kannustaa metsästäjiä myös miettimään villisikoihin liittyviä bisnesmahdollisuuksia. ”Jos siitä on Virossa voitu luoda liiketoimintaa, miksei täälläkin.”