Jymy syntyi intohimosta jäätelöön

Pasi Leino Madagaskarilaiselta luomutilalta tuotu vanilja raaputetaan käsin jäätelömassaa maustamaan. Kuva: Viestilehtien arkisto

Aura, Turku

Mitä tapahtuu, kun kolme intohimoista ruuan harrastajaa ja jäätelöön rakastunutta löytää toisensa?

He etsivät hyvät kumppanit, tekevät sinnikkäästi töitä ja perustavat jäätelötehtaan. Näin kävi, ja nyt Aurassa on vuoden päivät pyörinyt luomujäätelötehdas.

Mustiin purkkeihin pakattua Jymy-jäätelöä valmistetaan vilkkaana viikkona jopa 6 000 litraa. Tekijät luottavat luomujäätelön kysyntään. Uusia makuja tuodaan markkinoille.

"Lakritsa ja mustikka ovat tämän hetken hittejä. Mustikkajäätelöämme varten marjat tuodaan pohjoisista lannoittamattomista metsistä, joilla on luomusertifiointi. Jäätelöseoksessa on 30 prosenttia metsiemme supermarjaa", toimitusjohtaja Horst Neumann sanoo.

"Emme käytä esansseja emmekä jauheita. Käsittelemme mustikkamme itse, keitämme ja paseeraamme ne. Se, mitä jää jäljelle, kuljetetaan Vennan luomumaitotilan kompostiin. Samalta tilalta ostamme jäätelöihimme maidon. Se tuodaan suoraan tilalta tehtaalle."

Maito tulee viidentoista kilometrin päästä.

Mustikka, puolukka ja mansikka kerätään kauempaa. Eteläisen Suomen metsät eivät virallisesti kelpaa luomumarjojen kasvuympäristöiksi.

"Eihän vaniljaa tai lakritsaakaan ihan läheltä saa. Vaniljan tuomme Madagaskarilta luomutilalta. Ostamme sen tankoina, jotka kuorimme ja raaputamme käsin. Kaikki raaka-aineet ovat luomua."

Pelkkä idea tai intohimo ei riitä maaseutubisneksen onnistumiseen.

Kokkiohjelmista tuttu Jyrki Sukula, markkinoinnin osaaja Erkki Mikola ja valokuvaajana uraa tehnyt Neumann lähtivät heti kättelyssä hakemaan osaavia kumppaneita.

"Rupesimme kyselemään, mistä saa Suomen parasta maitoa. Moni sormi osoitti Vennan luomumaitotilaan Turun reunalla", Neumann kertoo.

"Kesti ainakin viisi minuuttia, että meidät sai taivutettua mukaan. Olimme nimittäin jo pohtineet maatalouden kylkeen sopivaa jatkojalostusta", Samuli Suominen Vennan tilalta naureskelee.

"Kaikki rakastamme jäätelöä. Homma oli selvä, ja sitten jo lähdimmekin tutustumaan vastaaviin yrityksiin Eurooppaan."

Samuli on nyt veljensä Ollin kanssa jäätelöyrityksen osakkaana. Vanhemmat Pirkko ja Jaakko Suominen vastaavat maidontuotannosta luomutilalla.

Läheltä löytyi sopiva tuotantotila. Jymy-jäätelöä tehdään nyt Leafilta tyhjiksi jääneissä tiloissa, missä aiemmin valmistettiin muun muassa Sisu-pastillia.

Läheltä löytyi myös osaavia elintarviketyöläisiä, ja tuotanto lähti pyörimään.

Vennan tilalla on totuttu tekemään yhteistyötä lähistön maatalousyrittäjien kanssa. Lypsykarjatilalta viedään lantaa ja sinne tuodaan rehua.

"Tiedämme koko ajan sataprosenttisesti, mitä karjamme syö", isäntä Jaakko Suominen huomauttaa.

Jäätelötehtaan pyörittäjät puhuvat mielellään erikoisosaamisesta, jonka yhdistäminen on menestyksen edellytys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on myös opittu paljon.

"Joskus vähän kantapäänkin kautta. Epäonnistumisia ei kuitenkaan kannata pelätä. Niiden jälkeen paiskitaan vain entistä hurjemmin töitä", Olli Suominen toteaa ja kiirehtii välillä peltotöihin.

Miehet korostavat kotimaisuuden merkitystä, vaikka esimerkiksi kahvi, kaakao ja lakritsi tuodaankin ulkomailta.

"Liiketoimintamme periaatteisiin kuuluu kaikkien raaka-aineiden jäljitettävyys. Tavoittelemme mahdollisimman suurta kotimaisuusastetta ja lyhyttä hankintaketjua, jossa on mahdollisimman vähän välikäsiä", Erkki Mikola luettelee.

"Jäätelöntekoon käytetyt kananmunatkin tulevat läheiseltä luomutilalta, ja yrityksessä käytetyt pesuaineet ja pakkausmateriaalit ovat pitkälti kotimaisia."

Suomalaiset ovat jäätelökansaa. Jymyläiset luottavat mahdollisuuksiinsa ja luomua sekä laatua edellyttäviin asiakkaisiin.

"Suomalaiset ovat jäätelönsyöjäkansaa. Meitä enemmän jäätelöä henkeä kohden syövät vain yhdysvaltalaiset, uusseelantilaiset ja australialaiset", Neumann sanoo.

Kotimaan markkinat ovat isot, mutta pienen jäätelötehtaan puuhamiehet suunnittelevat levittäytymistä.

Tutkaimessa ovat myös vientimahdollisuudet.

Siksi Jymy lähtee marraskuussa Malmön luomumessuille, missä on totuttu näkemään paljon eurooppalaisia kävijöitä.

Hia Sjöblom

Avaa artikkelin PDF