Perussuomalaisten Purra: Kehitysyhteistyörahoista kompromissi pöydässä, mutta kaikille se ei käy

Lauantaina vaaleista tulee kuluneeksi 69 päivää, jolloin Orpo saavuttaa niin kutsutun hätätilahallituksen, joka muodostettiin öljykriisin varjossa 1970-luvulla. LEHTIKUVA / Vesa Klemetti.  

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että kehitysyhteistyörahoista on kompromissi pöydässä, mutta se ei sovi kaikille. Purran mukaan se käy perussuomalaisille.

Säätytalolla toimittajille puhunut Purra ei vastannut kysymykseen siitä, kenelle se ei käy.

Purran mukaan kehitysyhteistyörahoista on tarkoitus leikata joka vuosi. Hän kuitenkin arveli, että jonkinlaista porrastusta on tulossa Suomen erilaisten sitoumuksien ja sopimusten takia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi aamulla Säätytalolla, että hallitusneuvotteluissa sote-asioiden edistymistä on saatu vauhditettua sote-nyrkillä. Hänen mukaansa samantyyppinen lähestymistapa voisi auttaa myös muiden asioiden edistymistä.

Sote-nyrkillä tarkoitetaan sitä, että sote-asioita on ratkottu hallitusneuvotteluissa nyt vain neljän ydinneuvottelijan voimin.

Essayahilta kysyttiin myös, pääseekö hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) juhannussaunaan pääministerinä.

”Toivotaan, että kaikki pääsemme juhannussaunaan. Se on sopiva kirittäjä, että juhannus lähenee”, hän sanoi.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Anders Adlercreutzilta kysyttiin Säätytalolla, tuleeko ensi viikolla valmista.

”On toki mahdollista, mutta se edellyttää aika ripeää toimintaa, jotta näin olisi”, Adlercreutz sanoi.

Juhannusaatto on 24. kesäkuuta, ja juhannusta on pidetty takarajana hallitusohjelman valmistumiselle. Sittemmin on kuitenkin veikkailtu, että hallitusneuvottelut voitaisiin saada maaliin jo ensi viikolla.

Kehitysyhteistyörahojen leikkauksesta ei ole vielä päästy hallitusneuvotteluissa sopuun. Perussuomalaiset haluaa leikata kehitysyhteistyörahoitusta, mutta asia on KD:lle vaikea.

Essayahin mukaan kyse on kokonaisuudesta.

”Kristillisdemokraatit on aina pitänyt esillä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hyvää, tuloksekasta kehitysyhteistyötä. Painotamme, että siellä tehdään ruohonjuuritason yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hallintokulut ovat pienet ja korruptio olematonta”, Essayah sanoi.

Essayahin mukaan hallitusneuvotteluissa lähtötilanne kehitysyhteistyörahojen leikkauksissa oli se, että puolueet olivat huomattavan kaukana toisistaan. Lähentymistä on hänen mukaansa kuitenkin tapahtunut. Essayah uskoo, että asiassa päästään maaliin.

Myös työllisyystoimet ovat yksi hallitusneuvotteluiden isoista kokonaisuuksista. Essayahin mukaan KD painottaa työssä jaksamista ja sitä, että työurat saadaan jatkumaan.

Essayahin mukaan KD on pitänyt esillä myös viikkorytmin tärkeyttä, jotta perheillä olisi aikaa viettää aikaa keskenään. Essayah ei ottanut kantaa siihen, oliko tämä viittaus siihen, että sunnuntailisät ovat olleet esillä hallitusneuvotteluissa.

Essayahin mukaan KD ei ole kuitenkaan ajamassa kiristyksiä nykyiseen lainsäädäntöön esimerkiksi kauppojen aukioloissa.

Orpon urakka uuden hallituksen muodostamiseksi venähtää tämän päivän jälkeen lähihistorian pisimmäksi.

Eduskuntavaaleista tulee tänään kuluneeksi 66 päivää. Kyseessä on sama aika, jossa Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus aloitti toimintansa vuonna 2011.

Jos hallitus ei vaihdu viimeistään tällä viikolla, kyseessä on toiseksi pisin prosessi sitten sotien. Lauantaina vaaleista tulee kuluneeksi 69 päivää, jolloin Orpo saavuttaa niin kutsutun hätätilahallituksen, joka muodostettiin öljykriisin varjossa 1970-luvulla.

Martti Miettusen (kesk.) johtaman hallituksen pakotti kasaan silloinen presidentti Urho Kekkonen (kesk.) kahden kuukauden yrittämisen jälkeen. Kekkonen nimitti hallitusta "kansallisen hätätilan hallitukseksi". Nimityksen taustalla oli vaikea taloustilanne ja ennen kaikkea työttömyyden nousu.

Toisen maailmansodan jälkeen pisin aika uuden hallituksen muodostamiseksi on nähty vuonna 1951, jolloin Kekkosen kolmannen hallituksen muodostus vei 79 päivää vaaleista. Tänä vuonna kyseinen etappi tulisi vastaan 20. kesäkuuta.

Hallitusneuvottelut ovat olleet harvinaisen pitkät, ja niitä käydään nyt kuudetta viikkoa.

Orpo on kommentoinut neuvotteluiden kestoa sanomalla, ettei kyseessä ole nopeuskilpailu.

”Ei niin sanotusti tunnu missään, vaikka menee hetki, kunhan tulee valmista”, hän sanoi maanantaina.

Orpon mukaan vaadittava aika kertoo käsiteltävän tilanteen vaikeudesta.

Hän pyrkii muodostamaan hallituksen juhannukseen mennessä, vaikka tavoitteli aiemmin valmistumista jo kesäkuun alkupuolella. Orpo sanoi eilen tiistaina toivovansa, että hallitusohjelma olisi valmis ensi viikolla.

Hallituksen muodostamiseen kuuluu myös muita vaiheita kuin varsinaiset neuvottelut. Neuvotteluita edeltää esimerkiksi uuden eduskunnan järjestäytyminen, ja niitä seuraa hallituksen virallinen nimittäminen.

Orpo ohitti jo aiemmin Antti Rinteen (sd.) ja Juha Sipilän käyttämän ajan. 1990- ja 2000-luvuilla hallituksen syntyyn kului keskimäärin kuukausi.

Vertailu pitkälle historiaan on vaikeaa, koska Suomen poliittinen järjestelmä ja sen käytänteet ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä useat hallitukset eivät välttämättä eronneet eduskuntavaalien yhteydessä, kuten nykyisin on totuttu. Tämä saattoi pidentää vaalien ja seuraavan hallituksen aloittamisen välisen ajan jopa vuosien mittaiseksi.

Viime vuosikymmeninä pääministerin valtaa on korostettu presidentin kustannuksella. Orpon urakka on pisin uuden perustuslain aikana, joka astui voimaan vuonna 2000. Sen aikana uuden hallituksen muodostaminen vaaleista alkaen on kestänyt keskimäärin 45 päivää.

Vertailussa eivät ole mukana sellaiset hallitukset, jotka ovat vaihtuneet pääministerin eron myötä mutta jatkaneet samalla pohjalla tai ohjelmalla, kuten Alexander Stubbin (kok.) ja Sanna Marinin (sd.) johtamat hallitukset.

Uutta hallitusta neuvottelevat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.