Maatalouskomissaari Hogan: "Monipuolinen ruokavalio ei sulje lihaa pois"
EU:n maatalousministerit ovat valmiita lisäämään peltomaan hiilensidontaa, mutta ei ilman tukieuroja Brysselistä.
"Ravitsemuksen asiantuntijat suosittelevat monipuolista diettiä, eikä se sulje lihaa ulos", Hogan sanoi. Kuva: Viivi Myllylä/Prime Minister's OfficeEU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) puolustivat lihan tuotantoa maatalousministereiden kokouksen päätteeksi.
Taustalla oli kysymys EU:n kunnianhimosta ilmastonmuutoksen torjumisessa ja pitäisikö lihan kulutuksen vähentäminen olla yksi keino puuttua siihen.
"Ravitsemuksen asiantuntijat suosittelevat monipuolista diettiä, eikä se sulje lihaa ulos", Hogan sanoi.
Hän piti maatalouspolitiikka capia kunnianhimoisena. Moni kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ehdotuksista on Hoganin mukaan otettu capissa huomioon.
Lepän mielestä lihantuotannon ja kulutuksen tasapaino löytyy kyllä.
"Tasapaino löytyy myös tuotantopuolelta. Kotieläimillä on myös myönteinen vaikutus. Esimerkiksi laiduntaminen parantaa luonnon monimuotoisuutta", Leppä sanoi.
Kokouksen varsinainen aihe oli keskustelu maatalousmaan hiilensidonnasta.
Kokous oli epävirallinen, eikä päätöksiä tehty.
Suomi EU:n puheenjohtajana toivoi jokaiselta ministeriltä kommenttia kysymykseen, onko seuraavan capin ehdotuksessa riittävästi keinoja lisätä hiilensidontaa. Ministereiltä kysyttiin myös, aikooko heidän maansa ottaa käyttöön jotakin tiettyjä työkaluja. Vastausaikaa oli korkeintaan kolme minuuttia ministeriä kohden.
"Vastauksista välittyi selkeä viesti: Voidaan ja halutaan tehdä enemmän. Mutta siihen tarvitaan riittävä budjetti", Leppä sanoi.
Seuraavan, vuosien 2020–2027 cap-kauden valmistelu on käynnissä. Vielä kuukauden verran maatalouskomissaarina jatkava Hogan on pyrkinyt kiirehtimään maatalouspolitiikka capin ja EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksen valmistelua.
"Nykyinen, jossa on yksi systeemi kaikille, ei ole toiminut", Hogan sanoi maan hiilensidonnasta.
Uusi cap tunnustaa paremmin, että eri puolilla Eurooppaa tarvitaan eri keinoja.
Esimerkiksi maan sisältämän hiilen määrä vaihtelee. Välimeren maissa se voi olla 15 grammaa kiloa kohti ja turvemaassa 50–80 grammaa maakiloa kohden.
”Turvemailla hiili yritetään pitää sitoutuneena ja kivennäismailla hiilen määrää maassa voi lisätä”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila selvensi.
”Hiilensidonnasta on myös hyötyä viljelijälle. Se parantaa maan kuntoa ja auttaa uudistaman viljelijän roolia ilmastonmuutoskeskustelussa”, Leppä totesi.
Ajatuksena on, että hiilen sitoutuminen peltoon todistaa jo pitkään tavoitellun mielikuvan viljelijästä ilmastomuutoksen ratkaisijana, ei ongelmana.
Vainio-Mattila ei usko maatalouden silti koskaan pääsevän hiilineutraaliksi.
”Mutta tilat voivat päästä, sillä niillä on metsää.”
Suomen hallitus aikoo toimia myös. Hallitusohjelmassa lukevan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman suunnittelu on alkanut. Tuloksia voi odottaa keväällä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
