Suomalaiset hoitavat asuntolainansa edelleen hyvin

Puisia kerrostaloja Helsingin Viikissä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaiset hoitavat asuntolainansa edelleen tunnollisesti. Vaikka korot ja muut asumisen kulut ovat nousseet, suomalaiset hoitavat ensin asuntolainansa ja tinkivät mieluummin kulutuksestaan, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella kertoi pankin tekemän kyselyn perusteella. Hän puhui Finanssialan seminaarissa taloustoimittajille.

Tiukimmilla asumisen menojen kanssa kokevat olevansa lapsiperheet, mutta enemmistö suomalaisista ei koe ongelmia ja on varautunut korkojen nousuun.

”Tilanne ei ole niin synkkä, kuin median perusteella voisi päätellä. Lyhennysvapaiden kysyntä on aika vähäistä, eikä lainanhoidossa ole nähty viiveitä. Kaikilla pankeilla on kuitenkin tarjota kuminauhaa eli joustoa lainanhoitoon”, Mella huomauttaa.

Joustoa voi hakea myös valitsemalla itselleen sopivan lyhennysmuodon ja koron. Suomi poikkeaa muista maista siinä, että meillä lähes kaikki lainat on sidottu vaihtuvaan korkoon, kun muualla Euroopassa velalliset valitsevat useamman vuoden pituisia kiinteitä korkoja.

Suomessa jopa 12 kuukauden korko on menettänyt suosiotaan, ja puolet valitsee jo 3–6 kuukauden viitekoron.

Mella ennakoi Euroopan keskuspankilta vielä yhtä tai kahta koronnostoa tälle vuodelle, mutta ensi vuonna korot saattaisivat lähteä laskuun.

Nordea markkinoi säästämistä samaan aikaan lainanlyhennyksen kanssa, eikä kaikkien paukkujen laittamista asuntolainaan. Kuukausisäästämiseen lähtee mukaan jo 40 prosenttia asuntolainan ottajista.

Asuntovelan osuus suomalaisten nettovuosituloista on pysynyt 70–80 prosentissa viimeiset 15 vuotta eli asuntoluotot suhteessa tuloihin eivät ole kasvaneet. Taloyhtiölainojen määrä on, ja niiden kanssa velan osuus tuloista nousee sataan ja kulutusluottojen kanssa 115 prosenttiin.

”Tämän takia on hullua rajoittaa asuntolainan pituutta esimerkiksi 30 vuoteen. Myös ylivelkaantumisen taklaaminen asuntoluottoja säätelemällä on väärä lääke. Asuntoluotot eivät ole ylivelkaantumisen syy, vaan muut luotot”, Mella sanoo ja alan etujärjestö Finanssiala on samoilla linjoilla.

Heinäkuussa on tulossa voimaan laki, jonka mukaan asuntolainojen enimmäispituus on 30 vuotta, taloyhtiölainoihin tulee 60 prosentin katto ja lyhennysvapaat kiellettäisiin ensimmäisten viiden vuoden ajalta. Vuonna 2024 on tulossa käyttöön luottotietorekisteri eli kattavat tiedot ihmisen kaikista luotoista.

Asuntolainaa on runsaalla ja kulutusluottoa vajaalla neljänneksellä suomalaisista. Eniten korkojen nousuun on varauduttu pääkaupunkiseudulla ja vähiten haja-asutusalueilla. Asuntokaupan hiljenemisen myötä myyntiajat ovat ensi kertaa samat pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa, noin kolme kuukautta.