”Ilman tätä tehdasta Suomessa ei olisi lainkaan omaa ruudinvalmistusta”

Ruudin korkea laatu vaatii tiukan laadunvalvonnan. Koe-erien lataamossa koeammunnan vetäjä Samppa Virtanen (vas.) ja Nammo Vihtavuori Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä. Kuva: Petteri Kivimäki

Vihtavuoren ruutitehdas Laukaassa täytti viime toukokuussa sata vuotta.

Nammo Vihtavuori Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Heikkilän mukaan huoltovarmuus kotimaisessa ruudintuotannossa on ollut tehtaan kantava tehtävä alusta alkaen.

”Vihtavuoren ruutitehdas perustettiin sata vuotta sitten Suomen valtion päätöksellä valtio-omisteiseksi yhtiöksi. Silloin katsottiin, että ruudinvalmistus kotimaassa pystytään tällä tavoin turvaamaan”, Heikkilä kertoo.

Vuosisadassa paljon on muuttunut ruutitehtaalla. Tänä päivänä Vihtavuoren tehtaan omistaa 12 eri valtiossa toimiva Nammo-konserni.

Heikkilä kertoo, että vuosina 2008–2013 Vihtavuorella oltiin tilanteessa, jossa tuotantoa ajettiin alas ja tehdas oli vähällä mennä nurin. Silloinen ranskalaisomistaja Eurenco ei tehnyt tehdasalueen kehittämiseksi riittäviä investointeja.

”Työntekijän edustajan näkökulmasta voi sanoa, ettei omistajalla noina vuosina ollut minkäänlaista halua kehittää Vihtavuorta. Vaikutti siltä, että tehdas olisikin haluttu lakkauttaa”, Vihtavuoren ruutitehtaan pääluottamusmies Janne Lahtinen toteaa.

Kun tehtaan kohtalo oli vaakalaudalla, puuttui valtiovalta jälleen peliin.

”Täällä käytiin yt-neuvotteluja ja tehdas oli käytännössä konkurssikypsä. Kun etsimme aktiivisesti ruutitehtaalle uutta ostajaa, puolustusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat merkittävässä roolissa”, Lahtinen sanoo.

Vuonna 2014 yrityskauppa saatiin syntymään ja omistajaksi tuli pohjoismainen Nammo-konserni.

”Se kauppa ehdottomasti pelasti Vihtavuoren ruutitehtaan. Valtiovallan panos oli kaupan syntymisessä ratkaiseva”, pääluottamusmies toteaa.

Toimitusjohtaja Heikkilä katsoo, että Suomessa ymmärretään oman ruudintuotannon merkitys.

”Ilman tätä tehdasta Suomessa ei olisi lainkaan omaa ruudinvalmistusta. Päättäjät olivat kaukaa viisaita, kun auttoivat meitä pahimman yli. Ruutitehtaan alasajo olisi vienyt myös tehdasalueen muiden yhtiöiden, Nammo Lapuan ja Forcitin, toimintaedellytykset.”

Nammo Vihtavuori Oy:n pääluottamusmies Janne Lahtisen mukaan valtiovallan tuki oli ratkaisevaa, kun tehtaalle etsittiin uutta omistajaa vuonna 2014. Yrityskauppa pelasti Vihtavuoren ruutitehtaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Kahdeksassa vuodessa Vihtavuoren ruutitehtaan talous on tervehdytetty ja tehdasalueelle on tehty runsaasti investointeja.

”Tehtaan turvallisuutta ja energiatehokuutta on parannettu sekä tuottavuutta ja kapasiteettia lisätty. Suunnitteilla on tuleville vuosille todella mittavia investointeja, joilla tehtaan prosesseja uusitaan ja kapasiteettia kasvatetaan edelleen”, Heikkilä kertoo.

Tehtaan tilauskanta ja kapasiteetti ovat täynnä tänä ja ensi vuonna. Tavoitteena on nostaa Vihtavuoressa valmistettavan ruudin määrä yli miljoonaan kiloon vuodessa.

”Vaikka viennin osuus on hallitseva, on yhteistyö puolustusvoimien kanssa tiivistä ja heidän ruutitarpeensa priorisoidaan luonnollisesti korkealle”, Ilkka Heikkilä korostaa.

Vihtavuoren ruudista vientiin menee vientiin noin 82 prosenttia ja kotimaahan 18 prosenttia.

”Pystymme nykyisellä tuotannolla täyttämään Suomen kaupallisen markkinan, metsästäjät etunenässä, sekä myös puolustusvoimien nykyiset tarpeet.”

Ukrainan sota ei ole vaikuttanut tehtaan tilauskantoihin.

”Uskoisin, että sota Euroopassa saattaa näkyä viiveellä kasvavana ruutitarpeena. Jos puolustusvoimat ilmoittaisi meille, että ruutia tarvitaankin nyt nopeasti lisää, niin pystyisimme siihen reagoimaan järjestelemällä uudelleen nykyisiä tilauksia ja tuotantosuunnitelmia”, Heikkilä sanoo.

Tehdas pyörii osin kolmessa vuorossa ympärivuorokautisesti ja työllistää yhteensä 126 ihmistä.

”Kun otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset, on työllistävä vaikutus seudulla huomattavasti suurempi”, pääluottamusmies Lahtinen sanoo.

Ville Lassila (oik.) esittelee 1 200 tonnia vuodessa nitroselluloosaa tuottavan tehtaan valvomoa. Operaattori Jari Vehviläinen tarkkailee mittaristoa. Kuva: Petteri Kivimäki

Ruudin valmistus on monivaiheinen ja hienosyinen prosessi.

Vihtavuorella työskentelee liuta kemistejä. Tuotantoprosesseja seurataan ympärivuorokautisesti tehtaan valvomosta ja ammattilaiset tekevät ruudilla runsaasti koeammuntoja.

”Ruudin pääraaka-aine on puuvilla-linters, joka tulee meille Kaukoidästä. Jonkin verran käytetään myös puupohjaista selluloosaa nitroselluloosan raaka-aineena. Sen osuutta on tarkoitus koko ajan kasvattaa”, Heikkilä kertoo.

Valmistusprosesissa käytetään paljon eurooppalaisia kemikaaleja.

”Kaiken tämän yhteisvaikutuksena syntyy ruutia. Nitroselluloosaa on 98 prosenttia ruutikilosta”, Heikkilä kiteyttää.

Koe-erien lataamossa työskentelevät koeampujat Jaana Vornanen (kuvassa etualalla) ja Katariina Sihvonen. Toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä seuraa työvaihetta. Kuva: Petteri Kivimäki

Nammo on tehnyt päätöksen myös uuden nallitehtaan rakentamisesta Vihtavuoreen.

Investoinnin suuruus on 33 miljoonaa euroa ja uusi tehdas on tarkoitus saada kaupalliseen käyttöön 2025. Nallitehtaan on määrä pyöriä täydellä kapasiteetilla vuonna 2027.

”Tehdas tulee työllistämään yli 50 henkilöä. Päätöksen taustalla ovat pohjoismaisten puolustusvoimien huoltovarmuusnäkökohdat”, Heikkilä sanoo.