Tutkimus: Perhesuhteilla on suuri merkitys terveydentilaan – ruotsinkieliset perheet ovat terveempiä kuin suomenkieliset

Tutkimuksen tulosten perusteella perhesuhteet ovat merkittävin tekijä terveempään elämään ja paremman hyvinvoinnin kokemiseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO 

Ruotsinkieliset suomalaiset ovat yleisesti terveempiä kuin suomenkieliset, selviää Svenska Litteratursällskapetin tuoreesta tutkimuksesta. Tulos vahvistaa jo aiemmissa tutkimuksissa ilmennyttä tulosta.

Tutkimuksessa selvitettiin ruotsin- ja suomenkielisten suomalaisten välisiä terveyseroja ja erityisesti niitä selittäviä syitä. Tulosten perusteella perhesuhteet ovat merkittävin tekijä terveempään elämään ja paremman hyvinvoinnin kokemiseen. Kieliryhmien väliset erot selittyvätkin usein perheeseen liittyvillä tekijöillä sekä käyttäytymismalleilla.

Vaikka ruotsinkielinen väestö on suomenkielistä terveempää, on kieliryhmien sisällä myös suuria eroja. Tämän vuoksi tutkimuksessa huomioitiin muun muassa ihmisten sosioekonomiset taustat, perhesuhteet sekä muut sosiaaliset suhteet. Kieliryhmiä vertailtiin näiden tekijöiden perusteella sekä ryhmien välillä että niiden sisällä.

Tutkimusraportissa nostetaan esiin muutamia konkreettisia esimerkkejä perheen merkityksestä terveyteen.

Sisarusten välisellä syntymäjärjestyksellä on vaikutusta ikäkohtaiseen kuolemanriskiin ja erityisesti itsemurhariskiin. Mitä myöhemmin on sisarusjonossa syntynyt, sitä suurempi itsemurhariski on.

Syntymäjärjestyksen merkitys näkyy vahvemmin suomenkielisillä kuin ruotsinkielisillä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa osaltaan siihen, että sosiaaliset suhteet toimivat kieliryhmien perheissä eri tavalla ja edistävät terveyttä eri tavalla.

Perhesuhteiden eroavaisuuksia kieliryhmien välillä vahvistaa havainto siitä, miten vanhemman kuolema vaikuttaa lapseen. Ruotsinkielisillä vanhemman kuoleman vaikutus lapsen kuolemanriskiin on suurempi kuin suomenkielisillä, vaikka kuolleisuus on yleisesti ottaen suomenkielisten keskuudessa suurempaa.

Avio- ja avopuolisoiden terveyttä tutkittiin sairauspäivärahan ja sairauseläkkeen kautta.

Tutkimuksessa huomattiin, että taipumus nostaa sairauspäivärahaa tai -eläkettä korreloi pariskunnan sisällä. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että puolison terveydentila voi vaikuttaa myös toisen terveydentilaan tai koska pariskunnalla on samanlaiset elintavat. Tutkimus osoittaa, että terveydentila korreloi enemmän pariskunnan sisällä ruotsinkielisten kuin suomenkielisten parien kesken.

Kieliryhmiä vertailtiin myös sairauspäivärahan perusteella. Lääkärin myöntämää sairauslomaa pidettiin objektiivisena terveysmittarina juuri lääkärin lääketieteellisen arvion vuoksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että ruotsinkielisillä on huomattavasti pienempi riski jäädä sairauslomalle kuin suomenkielisillä. Taipumus jäädä sairauslomalle eroaa kieliryhmien välillä merkittävästi: miehillä ero on 30 prosenttia ja naisilla 15 prosenttia.

Erot olivat kuitenkin mitättömiä, kun tarkasteltiin ihmisiä, joilla on perhettä. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa myös sen, miten suuri merkitys perheellä ja sosiaalisilla suhteilla on terveydelle sekä myös kieliryhmien välisille terveyseroille.

Tutkimukseen kerätty data osoitti myös sen, että kieliryhmiä kohdelleen tasa-arvoisesti Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä.