Puhtaus ja tuoksu kotimaisen omenan valtit
Ukrainalainen Oleksandr Perevýazko poimi syysomenoita Timo Krappen omenatilalla Lohjansaaressa. Omenatarhan perustaminen on investointi, joka tuottaa vasta vuosien kuluttua istutuksesta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLOHJA (MT)
Puolalaista omenaa on tullut aiemminkin myyntiin Suomeen, mutta se ei ole pärjännyt laadultaan kotimaiselle omenalle, kertoo omenanviljelijä Timo Krappe Lohjansaaresta.
Kun Venäjälle ei voi viedä, Puolasta voi tulla myös parempaa laatua kesken parhaan kotimaisen satokauden.
”Kotimaisen omenan hinta elää kysynnän ja tarjonnan mukaan, kilomääräisiä sopimuksia ei taida olla kenelläkään viljelijällä. Suomessa ei ole mahdollista kilpailla hinnalla”, Krappe sanoo.
”Kun Suomessa omenan hehtaarisadot ovat noin 10 000–15 000 kiloa, Keski-Euroopassa omenaa tulee yli 30 000 kiloa hehtaarilta. Hoitokulut ovat suunnilleen samat.”
”Toisaalta selviämme vähemmällä kasvinsuojelulla. Esimerkiksi härmää ei vielä ole ollut ollenkaan. Tuotteet ovat hyvin puhtaita, se on meidän valttimme.”
Krappe viljelee omenia kahdeksan hehtaarin alalla.
Kuudella hehtaarilla on satoikäisiä puita. Lajikkeita on noin 15.
Syyslajikkeista Jaspi, Summer Red, Heta ja Sandra ovat päälajikkeita, myöhäisistä Lobo ja Amorosa.
Lisäksi on vanhoja lajikkeita kuten Valkea Kuulas ja Melba. Omenat toimitetaan suoraan kauppoihin, jonkin verran myös torikauppiaille.
Krappe kertoo, että pääosa vanhoista kotimaisista lajikkeista on ohutkuorisia.
”Kotimaiset omenat kypsytetään tavallisissa kylmävarastoissa, ne kypsyvät luonnollisella tavalla ja omenien tuoksu ja maku kehittyvät.”
Vähähappisissa oloissa varastoidut ulkomaiset omenat säilyvät Krappen mukaan puolikin vuotta, mutta ne eivät varsinaisesti kypsy.
Jos hinta laskee paljon, viljelyn kannattavuus vaarantuu.
”Omenatilojen talous on tiukoilla muutenkin. Nykyaikainen tiheä istutus ja puiden tukeminen ovat iso kustannus”, Krappe sanoo.
Hänestä tuntuu järjettömältä, että koko Venäjän markkinoilta vapautuva eurooppalainen tuotanto dumpattaisiin Euroopan sisälle.
”Silloin tavallaan siirretään ongelmaa viljelijältä toiselle. Olisi hyvä, että valtio tulisi jollakin tavalla viljelijöitä vastaan.”
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
