Vesirokkotapausten määrä on romahtanut, mutta pikkulasten rokotuskattavuus huolestuttaa THL:ssä

Vesirokkorokotus otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2017. Kuva: LEHTIKUVA / Martti Kainulainen

Vesirokkotapausten määrä on romahtanut Suomessa, mutta neuvolaikäisten rokotuskattavuudessa on parantamisen varaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vesirokkorokotus otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2017, ja rokotuksen kattavuudesta on nyt julkaistu tietoja ensimmäistä kertaa.

Ohjelmassa kaikki 1,5–11-vuotiaat lapset saavat maksutta vesirokkorokotteen, jos eivät ole sairastaneet tautia.

"Kouluissa rokotteen on kahden vuoden aikana ottanut useampi lapsi kuin siellä pitäisi olla vesirokolle alttiita. Neuvoimmekin, että jos vanhemmat eivät olleet varmoja lapsen immuniteetista, kannattaa rokote hakea, koska siitä ei ole mitään haittaa. Uskomme, että nykyinen kouluikäisten ikäluokka on hyvin suojattu tällä ohjelmalla", kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Neuvolaikäisten vesirokkorokotusten tilanne sen sijaan ei saa suitsutusta. Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut 80 prosenttia. Vesirokkorokotteen ensimmäistä osaa tarjotaan 1,5-vuotiaille ja toista osaa 6-vuotiaille. Toisen osan lapset saavat MPRV-yhdistelmärokotteena, joka sisältää vesirokon lisäksi suojan myös tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

Leinon mukaan pikkulasten rokotuskattavuus on huolestuttava, koska vesirokkoviruksen kierron vähennyttyä pienimmät lapset eivät enää sairasta sitä. Näin ollen he eivät saa immuniteettia vesirokolle ilman rokotetta.

Heikoin neuvolaikäisten vesirokkorokotuskattavuus on länsirannikolla, missä rokotuksia otetaan muutenkin muuta maata vähemmän, Leino kertoo.

"Valitettavasti alueellisia eroja on. On kuntia, joissa rokotuskattavuus on 60 prosenttia. Sitten on kuntia, joissa rokotetaan melkein kaikki. Kun rokotetaan lapsia, viruskierto vähenee."

"Ennen tätä ohjelmaa 3–4-vuotiaat olivat ne, jotka yleisimmin sairastuivat. Jos rokottamaan olisi ryhdytty vasta aikuisiässä tai 12-vuotiaana, ei viruskierto olisi muuttunut oikeastaan mihinkään ja pikkulapset olisivat koko ajan sairastuneet", Leino selittää lasten rokotustarvetta.

Virusta ei saada täysin kuriin

Leino uskoo, että tulevaisuudessa vesirokkotapauksia tulee olemaan enää hyvin vähän.

"Se ero tulee olemaan esimerkiksi tuhkarokkoon, että lähinaapureissa vesirokkorokotuksia ei vielä käytetä laajasti eli vesirokkoa tulee Suomeen edelleen matkustelun seurauksena. Viruksesta ei täysin päästä eroon, ennen kuin muutkin maat rokottavat kattavasti."

Leino arvelee, että vesirokkorokotukset saavuttavat ennen pitkää 90 prosentin kattavuuden.

"Tällä hetkellä 80 prosentin rokotuskattavuus tuntuu riittävän siihen, että tämä virus painuu hyvin vähäiseksi ellei sitten häviä kotoperäisenä virustartuntana. Se ei kuitenkaan riitä yksilötasolla."

"Aikuisiällä tätä ei kannata sairastaa. Esimerkiksi raskaana olevalle tämä on itselleenkin vaikea tauti, ja voi aiheuttaa vaurioita sikiölle", Leino sanoo.