Sadan kohdan lista kertoo, missä kaikessa Suomi on maailman paras – professorin mukaan menestykselle on yllättävä syy: "Kutsun sitä historian paradoksiksi"

Tilastokeskus kokosi Suomi100-juhlallisuuksien yhteydessä verkkosivuilleen listauksen kansainvälisistä vertauksista, joissa Suomi on sijoittunut maailman tai Euroopan kärkeen. 

Tunnetun sanonnan mukaan tilasto on emävalettakin pahempi synti.

Siinä tapauksessa suomalaisen yhteiskunnan toistuva menestys kansainvälisissä mittauksissa on planeetan törkein huiputus.

Todellisuus kuitenkin taitaa olla, että Suomella menee kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Suomi on maailman vakain maa, kertoo yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Fund for Peacen selvitys.

Se on myös planeetan turvallisin, toteaa Maailmantalousfoorumi WEF. Suomalaiset kokevat toiseksi vähiten turvattomuutta maailmassa, tutkimusyhtiö Gallup täydentää.

Oikeuslaitos on maailman riippumattomin ja viranomaistiedon saatavuus EU:n huippua. Suomalainen hallinto onkin maailman paras, brittiläinen ajatushautomo Legatum Institute tiivistää.

Kansainvälisissä mittauksissa Suomelle sataa niin paljon menestystä, ettei kunnianosoituksissa tahdo pysyä perässä.

Siksi onkin kätevää, että Tilastokeskus pitää nettisivuillaan yllä "Suomi maailman kärjessä" -nimistä listausta. Lista kertoo, missä kaikessa Suomi kuuluu kärkikastiin. Sille mahtuu 99 kohtaa.

Niistä 11 itse asiassa vertailee Helsinkiä muihin maailman kaupunkeihin, mutta koko Suomelle jää 88 saavutusta.

Virasto julkaisi listan marraskuussa 2016, Suomi100-juhlavuoden lähestyessä. Idea perustui viraston sisäisessä kyselyssä esiin nousseeseen ideaan. Tulokset yllättivät myös Tilastokeskuksen työntekijät.

"Ensin ajattelimme vain lukutaitoa tai tasa-arvoa. Kun aloimme tutkia, mitä kaikkea löytyy, tämä lähti leviämään", Tilastokeskuksen informaatikko Laura Karppinen kertoo.

Tietoa on kerätty useilta eri kansainvälisiltä järjestöiltä. Lähteet ja vertailukohteet on merkitty listalle, jotta lukija voi itse arvioida niiden mielekkyyttä.

Karppinen huomauttaa, että listalla on paljon vahvoihin instituutiohiin viittaavia tekijöitä. Tämä saa aikaan sen, että pohja yhteiskunnan muulle toiminnalle on vakaa.

Saavutuksesta voi olla ylpeä, sillä sen luominen vaatii määrätietoista työtä.

"Saavutuksia, joita tässä on, ei saavuteta kymmenessä vuodessa."

Suomen instituutiot ovat vahvat, mutta maan menestys ei ole vain yhteiskunnallista. Suomi on OECD-maiden kärkimaita niin perus- kuin korkeakoulutuksessa. Kansalaiset ovat maailman lukutaitoisimpia.

Sosiaalinen tukikin toimii. Kun suomalainen tarvitsee apua, hänellä on EU:n kansalaisista toiseksi yleisimmin läheinen, jonka apuun turvautua. Samalla suomalaisten luottamus toisiin ihmisiin on Euroopan suurinta, kertoo Euroopan komissio.

Suomi on myös kärkiviisikossa monissa tasa-arvoisuuteen liittyvissä mittauksissa, niin naisten aseman kuin tuloerojen suhteen.

Miten on mahdollista, että juuri pieni ja syrjässä oleva Suomi pärjää kansainvälisissä mittauksissa?

Suomen kukoistusta ihmeteltiin maaliskuussa ulkomaalaisissakin tiedotusvälineissä. Silloin kansainvälisen tutkijaryhmän laatimasta World Happiness Reportista kävi ilmi, että Suomi on maailman onnellisin maa.

Tasa-arvo saattaa olla yksi vihje sille, mistä Suomen menestys kumpuaa.

Oikeushistorian professori Mia Korpiola Turun yliopistosta huomauttaa, että Suomessa ylä- ja alaluokka ovat historiallisesti olleet lähempänä toisiaan kuin monissa muissa maissa. Maan eliitti ei ole ollut tiiviisti suljettu ryhmä.

"Kun koulutus, tieto ja taito mahdollistavat sosiaalisen nousun, ihminen ei ole tuomittu osaansa. Täällähän on hirvittävän vahva työnteon kulttuuri", professori toteaa.

Toisaalta kansaa on myös otettu mukaan hallintoon, Korpiola pohtii. Hallintorakenteet syntyivät pakon edessä: harvaan asutussa maassa oli vähän eliittiä.

"Täällä talonpoikaissääty oli edustettuna valtiopäivillä. Se oli täysin poikkeuksellista Euroopassa."

Toiseksi esimerkiksi hän nostaa lautamiehet eli maallikkotuomarit. Molemmat esimerkit olivat aikanaan osoitus maan takapajuisuudesta, mutta 1800- ja 1900-luvuilla ne nähtiin arvostetuiksi symboleiksi kansanvaltaisista perinteistä.

"Kutsun sitä tavallaan historian paradoksiksi. Vanhat hallintorakenteet, jotka ovat liittyneet eliitin ja yliopistokoulutetun virkamieskunnan pienuuteen, ovatkin olleet vähentämässä välimatkaa eliitin ja muun väestön välillä."

Tilastokeskuksen menestyslistan oli tarkoitus olla nopea kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle. Laura Karppisen mukaan se kuitenkin houkuttelee yhä lukijoita.

Listan teki tunnetuksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka mainitsi siitä tuoreeltaan Suomi100-juhlallisuuksien alla. Karppinen oli lähettänyt listan linkin Tasavallan presidentin kansliaan.

"Lista osui hyvään saumaan, kun ihmiset halusivat juhlavuonna olla ylpeitä Suomesta."

Myös sivuston englanninkielinen versio on vetänyt vierailijoita. Moni taho käyttää listaa, kun Suomea markkinoidaan ulkomaille, Karppinen arvelee.

Tilastokeskus on vastannut suosioon. Se päivittää yhä listan kerran kuussa. Muuttuneet sijoitukset korjataan ja uusia asioita lisätään. Ehdotuksia listalle otetaan vastaan myös yleisöltä.

Listaus elää omaa elämäänsä. Sen lopettamista Karppinen ei osaa arvioida.

"Sitä ei ole päätetty, pidetäänkö listaa ikuisesti yllä."