Uusi Suomi: S- ja K-ryhmä vieroksuvat ”hävikkipakkoa”: Ruoka-avun vastaanottajat loppuvat kesken?

Sata kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, joka velvoittaisi muun muassa kaupat luovuttamaan myynnistä poistettavat syömäkelpoiset elintarvikkeet hyväntekeväisyysjärjestöille ruokajakelua varten. Kuva: Markku Vuorikari

Onko pakko oikea keino? kysyy S-ryhmään kuuluvan osuuskauppa HOK-Elannon varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen tviitissään kansanedustajilta. Samankaltainen on myös toisen kaupan suurketjun, Keskon, viesti koskien ruokahävikkialoitetta, kirjoittaa Uusi Suomi.

Ryhmä kansanedustajia on tehnyt lakialoitteen, joka velvoittaisi muun muassa kaupat, leipomot ja kunnalliset toimijat luovuttamaan myynnistä poistettavat syömäkelpoiset elintarvikkeet hyväntekeväisyysjärjestöille ruokajakelua varten. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa.

HOK-Elannon Liimatainen ei tyrmää aloitetta, mutta toivoo, ettei se ainakaan aiheuttaisi lisäkustannuksia eikä lisäsääntelyä, joka voisi jopa haitata ruoka-avun antamista.

Hävikkiruoan antaminen kaupoista hyväntekeväisyyteen alkoi suuremmassa mittakaavassa vuonna 2013, kun elintarviketurvallisuusvirasto Evira selkeytti vastuukäytäntöjä.

Tällä hetkellä avustustoiminta toimii Liimataisen mukaan sopivan joustavasti. Esimerkiksi pienet avustusjärjestöt pystyvät hakemaan hävikkiruokaa ketjun kaupoista vain 1–2 kertaa viikossa. Tällä tavoin osaviikkoisesti toimii HOK-Elannon 80 yhteistyökumppanista valtaosa.

"Jos tulisi pakottava lainsäädäntö, että jokaisen myymälän on lahjoitettava joka päivä, niin miten se toteutetaan pienten järjestöjen osalta, jos heillä ei ole voimavaroja siihen? Ainakin jos asia etenee, toivon, että tähän mietitään toimivat mallit", Liimatainen sanoo.

Hän kertoo, että HOK-Elannolla hävikki, joka ei mene hyväntekeväisyyteen, ohjataan bioetanolin ja biokaasun tuotantoon. Yhtään tuotetta ei mene kaatopaikalle.

Kilpailija Kesko on samoilla linjoilla. Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske viestittää Uudelle Suomelle, että kansanedustajien esittämä hävikinluovutuspakko ”ei toimisi Suomessa yhtä hyvin kuin käynnissä oleva toimintojen omaehtoinen kehittäminen yhdessä elintarvikeketjun muiden yritysten ja viranomaisten kanssa”.

Kauppa ei ole erityisen suuri ruoan tuhlari. Kotitalouksien on arvioitu aiheuttavan jopa 35 prosenttia ruokahävikistä Suomessa. Kaupan osuus on ollut noin 18 prosenttia ja esimerkiksi ravitsemuspalveluiden noin 20 prosenttia.

Vuoden 2013 jälkeen ruokahävikki on pienentynyt kaupan suurketjuissa. S-ryhmä kertoo ruokahävikin olleen lähes 1,7 prosenttia ketjun myynnistä vuonna 2015.

Ruoka-avun lisääntymisen ohella myös tilausjärjestelmien kehittäminen sekä iltojen alennustuotteet ja kauppojen laajennetut aukioloajat ovat ketjujen mukaan vähentäneet hävikkiä. Hävikin laskusuunta näkyy luonnollisesti osittain myös siinä, mitä hyväntekeväisyysjärjestöjen jaettavaksi jää.…

Uuden Suomen juttu hävikkipakosta.