Turpeelle kaavaillaan jatkoa huoltovarmuuden turvaksi – Lintilä: "Ihan merkittävä kokonaisuus turpeelle on tulossa"
Venäjältä tuodaan noin viidesosa Suomen energiahakkeesta. Sen korvaamiseen tarvitaan kotimaista haketta ja turvetta.
Turveyritysten sitoutuminen turpeen nostamiseen huoltovarmuusmielessä ei ole tiedossa. Kuva: Sanne KatainenTurpeen aika polttoaineena ei ehkä olekaan niin ohi, kuin miltä näytti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Hallitus varautuu parhaillaan siihen, että Venäjältä tuotavalle energiahakkeelle tarvitaan korvaajaa. Kyse on huoltovarmuudesta ja turve on yksi vaihtoehto.
”Nyt käydään läpi, millaista nostomäärää turpeelle pitäisi huoltovarmuuden näkökulmasta olla. Oma käsitykseni on, että ihan merkittävä kokonaisuus turvepuolelle on tulossa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo MT:lle.
Itähakkeen korvaaminen voi tulla eteen, jos Ukrainaan hyökkäyksen aiheuttamat pakotteet alkavat haitata kaupankäyntiä Suomen ja Venäjän välillä.
Näin ei vielä ole, ja Lintilän mukaan häiriöitä energiatoimituksissa ei ole ollut.
Silti Lintilä valmistautuu korvaamaan Venäjältä tulevaa energiaa.
MT kertoi maanantaina 28. helmikuuta, että turpeella ei enää pystytä korvaamaan Venäjältä tuotavaa energiahaketta.
Lintilän mukaan siihen tarvitaan sekä kotimaista puuta että turvetta.
”Kyllä korvaaminen on molempien varassa. Jos se ei onnistu, ollaan polttoöljyn varassa. Tätä pakettia käydään tällä hetkellä läpi.”
Lintilän aikomus oli julkistaa suunnitelma jo tällä viikolla.
”Se oli toive, mutta nyt en osaa luvata. Ei kannata naulata kantoja kiinni ennen kuin nähdään, mitkä voivat olla realistisia ratkaisuja.”
Lintilän mukaan turve huoltovarmuuspolttoaineena vaatii sekä Huoltovarmuuskeskuksen että yritysten mukanaoloa ja sitoutumista.
Ongelma on, että yritykset ovat luopumassa turpeen nostamisesta.
”Ymmärrän hyvin, että ei lähdetä nostamaan, jos sitoutuminen on yhdeksi kesäksi. Tarvitaan parin kesän näkymä nostoa varten, jotta yritykset lähtevät mukaan.”
Huoltovarmuus on usean eri ministeriön yhteispeliä.
Esimerkiksi hakkeessa maa- ja metsätalousministeriö etsii työkaluja lisätä kotimaista tarjontaa. Noin viidennes energiahakkeesta tuodaan Venäjältä.
”En halua, että suunta muuttuu ainakaan Etelä-Amerikkaan, vaan energiapuu olisi kotimaista. Selvitetään, mitä pitää tehdä, että saadaan kotimainen puu liikkeelle”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Ukrainalaisen kausityövoiman kanssa yhteistyötä tehdään sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Maataloudelle tärkeä tuontituote Venäjältä on ammoniakki.
”Korvaavat toimitusketjut ovat mahdollisia ja niitä haarukoidaan parhaillaan. Se tuo tullessaan hinnannousun. Sota perinteisesti kiihdyttää inflaatiota eniten”, Leppä sanoo.
Venäjältä tuodaan paljon öljyä, mutta sitäkin saadaan muualta maailmalta.
Leppä pitää hyvänä, että viljelijät varautuvat jo öljysäiliöiden ja lannoitevarastojen täytöllä.
”Huolta herättää viljelijöiden halukkuus vähentää satokasvien viljelyä ensi kesänä. Etsitään ratkaisuja siihen, millä kannustetaan viljelemään satokasveja”, Leppä sanoo.
EU:n energiaministerit pitivät kokouksen maanantaina.
”Saksassa on selkeästi alettu pohtia ydinvoimaratkaisuja. Suomessa ei ehkä ymmärretä, miten tärkeä maakaasu heille on”, Lintilä sanoo.
Suurin osa Saksan käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä ja Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta.
Lue myös:
Venäjän energiahaketta ei voi enää korvata polttoturpeella – "Turvetta ei ensi kesänä nosteta"
Honkarakenne keskeyttää myynnin Venäjälle ja peruu arvionsa tämän vuoden tuloksesta
Leipää säännöstellään jo Lähi-idässä – Libanonissa viljaa on varastossa vain kuukaudeksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
