Viheralan hyväksi tehdystä työstä palkittiin 14

Virhevuoden palkintotoimikunnan puheenjohtajana on presidentti Tarja Halonen. Kuva: Kari Salonen

Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla jaettiin tänään torstaina neljätoista Vihervuoden mitalia viheralan hyväksi tehdystä työstä.

Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään nyt viidettä kertaa. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.

Mitaleita jaettiin ympäri Suomea aina pohjoista Lappia myöten. Mitalin myöntämisestä päättää mitalitoimikunta, jonka puheenjohtaja on presidentti Tarja Halonen. Mitaleilla palkittiin seuraavat henkilöt:

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä on omistautunut työssään jo kolmen vuosikymmenen ajan suomalaisten kulttuurimaisemien vaalimiseen. Hän on ollut keskeisesti mukana, kun on selvitetty arvokkaita maisema-alueita, kansallismaisemia ja perinnemaisemia.

Maisemasuunnittelija Auli Hirvonen on toiminut ansiokkaasti hämäläisen maaseutumaiseman suunnittelun ja hoidon parissa. Hän on innostanut ja ohjannut hyvin käytännönläheisellä otteella kyläläisiä aktiiviseen kylämaiseman- ja lähiympäristönhoitoon erilaisilla kylämaisemanhoitoon liittyvillä hankkeilla.

Maisemasuunnittelija Sinikka Jokela on tehnyt maisema- ja luonnonhoidon tutuksi savolaisille kyläläisille ja viljelijöille. Hänen asiantuntemuksensa ulottuu kylämaisemasuunnitelmista luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmiin.

Ylitarkastaja Marjut Kokko on edistänyt Lapin maisemien hoitoa ja suojelua erityisen ansiokkaasti.

Hortonomi Anssi Krannila on keskeinen vaikuttaja omenapuuinnostuksen ja -tietouden levittäjänä.

Tuomo Miettinen on valmistunut puutarhuriksi vuoden 2015 lopulla. Hän on ennakkoluulottomasti perustanut yrityksen nimeltä Fillaripuutarhuri, jonka yksinkertaisena ideana on palvella henkilökohtaisesti asiakkaita Turun seudulla omakotiympäristössä.

Museologian oppiaineen suunnittelijana FT Sirkku Pihlman on huomioinut sekä oppiaineessa että vapaa-ajalla monipuolisesti kulttuurimaiseman ja erityisesti muinaisjäännösten maisemanhoidon merkityksen.

Artesaani Annika Tavasti on tehnyt pitkäjänteisesti monipuolista kulttuuriympäristökasvatustyöstä sekä lasten että ikäihmisten kanssa Salon seudulla. Hän on järjestänyt työpajoja lapsille ja vanhuksille kulttuurikävelyjä kulttuurimaisemassa.

Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä on toiminut vuosikymmenten ajan kulttuuriympäristöjen, rakennusperinnön ja maisemien vaalimisen parissa erityisesti kotiseudullaan Paimiossa.

Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys on maamme ainoa perinnemaisemien hoidon edistämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö. Yhdistyksessä on oivallettu, että niittyjen ja ketojen kukkaloiston turvaamiseen tarvitaan jatkuvaa hoitoa. Yhdistys on jo pitkään työtä perinnemaisemien hyväksi muun muassa tiedottamalla, tutkimalla, opastamalla, kouluttamalla sekä käytännön hoitotyötä tekemällä.

Erikoissuunnittelija Anu Vauramo on jo pitkään työskennellyt Metsähallituksen kulttuuriperinnön keskeisenä asiantuntijana. Hänen vastuullaan ovat muun muassa luonnonsuojelualueiden kulttuuriperintö sekä Metsähallituksen hallinnassa olevien rauniolinnojen ja linnoitusten hoidon suunnittelu.

Rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki on edistänyt kotikylänsä Saijan maisemien vaalimista ja hoitoa vastuullisesti ja muita asukkaita innostavalla tavalla. Yrjänheikki oli aloitteellisesti laatimassa maisemanhoitosuunnitelmaa Saijan kylään, jonne suunnitelman mukaisesti perustettiin Lapin ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue.

Lisäksi mitaleilla palkittiin yksi yritys sekä museo.

Rudus Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä maa-ainesten kaivuutoiminnan rikkoman maiseman ja luonnon palauttamiseksi. Rudus Oy:n LUMO-ohjelmaan kuuluu useita erilaisia hankkeita, joita tehdään yhteistyössä eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Saamelaismuseo Siida on tehnyt määrätietoista ja ansiokasta työtä saamelaisen kulttuuriperinnön puolesta. Monipuolisen tutkimus-, tiedotus- ja näyttelytoimintansa myötä Siida on onnistunut huomattavasti kohottamaan saamelaiskulttuurin arvostusta sekä siihen kohdistuvaa yleisen tietoisuuden tasoa koko maassa.