AKT: Hallituksen pakkolait eivät mene läpi
MARKO PIIRAINEN
”Hallituksen pakkolait eivät ole juridisesti kestävällä pohjalla”, katsoo Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
”Myös puolueettomat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lakien läpimeno on epävarmaa. On olemassa EU-tuomioistuimen ennakkopäätös, jonka mukaan palkkaa tai palkanlisää ei voida heikentää kansallisesti ohi yleissitovien työehtosopimusten”, Piirainen sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle tiistaina.
Piirainen tulkitsee tällaisiksi lisiksi kaikki hallituksen aikomat pakkotoimet: pyhä- ja ylityölisien, loma- ja sairauspäiväkorvausten sekä vuosilomien leikkaukset.
Piirainen vahvisti MT:lle, ettei AKT ole mukana pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamassa yhteiskuntasopimuksessa. Sopimusneuvotteluja on käyty hallituksen muodostamisesta lähtien ja ne ovat katkenneet useampaan kertaan.
Tulosta yritetään jälleen, ja mukana ovat hallituksen lisäksi työnantajien EK sekä työntekijöitä edustavat SAK, STTK ja Akava.
Sekä Sipilä että keskusjärjestöt ovat vedonneet AKT:hen neuvottelupöytään palaamiseksi, jotta pakkolakeja ei tarvittaisi.
Piirainen ei pode huonoa omaatuntoa, jos sopimus kaatuu AKT:n näkemykseen ja hallitus ryhtyy pakkolakien säätämiseen koko palkansaajakentälle. Hän torjuu myös julkisuudessa esiintyneet epäilyt, ettei AKT:n päätöstä olisi hyväksytty liiton päättävissä elimissä.
”Hallituksemme on tehnyt asiassa yksimielisen päätöksen. Emme suostu tuottavuusloikkaan tai kilpailukykyhyppyyn niin epätasa-arvoisesti, että vain palkansaajille tehdään viiden prosentin palkanalennus.”
Piirainen huomauttaa, että takana on jo kolme keskitettyä sopimusta ja kuusi vuotta nollasopimuksia, jolloin palkansaajien ostovoima ei ole noussut.
”Ei tässä ole mitään dramaattista. Jokainen liitto tekee itsenäisesti ratkaisunsa, eikä missään keskitetyssä sopimuksessa ole olleet kaikki liitot mukana.”
Piirainen odottaa normaalia liittokierrosta.
”Katsomme, että meidän alamme asioita ajetaan paremmin liittokierroksella kuin yleisellä sopimuksella. Linja-autonkuljettajat haluavat mieluummin 8- kuin nykyisen 5- tai 13-tuntisen työpäivän ja satamissa suomalaisten ahtaajien tulee hoitaa konttien kiinnitystä ja irrotusta eikä filippiiniläisten merimiesten.”
AKT:n jäseninä on reilut 50 000 muun muassa autoliikenne-, ahtaus- ja korjaamoalan työntekijää.
Liiton työnseisausten tiedetään vaikuttavan koko maan sisäisiin ja kansainvälisiin kuljetuksiin, muun muassa biotalouteen kuten puu-, eläin- ja ruokakuljetuksiin.
Piirainen vähättelee järeiden voimien uhkaa ja toteaa, että alan puolustamiselle on perusteensa.
”Meidän sopimuksemme on voimassa tammikuuhun 2017. Neuvottelemme normaalisti työnantajien kanssa, kun sopimus loppuu. Lopputulosta on nyt liian aikaista ennakoida.”
AKT tiivistää yhteistyötään muiden kuljetusliittojen kanssa. Pari vuotta sitten perustettiin yhteinen Kuljetusalan työttömyyskassa merimiesten kanssa ja tiistaina Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksestä tuli AKT:n ensimmäinen yhteisöjäsenliitto.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
